keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Turkissa lomalla, kesäkuu 2009 ( 1.osa



Merhapa, terveisiä Istanbulista

Yläotsikko ei tarkoita, että olisin kulkenut lomallani turkki päällä, mitä Suomen säästä voisi luulla. Lomaltamme palattua on ollut rentouttavaa lukea blogeista, mitä toisille kuuluu. Jos ei kuulu mitään, on se taattu merkki onnistuneesta lomasta, kaukana linjoista ja wlan asemista !

Lomamme Turkissa oli ja meni kesäkuussa. Onneksi uutta lomaa on vielä syyskuun lopussa 2 viikkoa, jolloin matkaan Turkkiin takaisin. Minulla itselläni on lomaa vuoden loppuun saakka, kun olen sairaslomalla. Varsinaista lomaa voimme viettää vain kun mies ja pojatkin ovat vapaalla. Suomessa on ollut heinäkuun alussa kylmää ja tuulista, eikä uimavesi ole noussut juurikaan yli 20 asteen.

uimaan pitäisi päästä Suomessa heinäkuussa

Siuntiossa pihaamme on viritetty uima-allas kesäksi, joskaan käytössä se ei ole, kun muovit pitäis paikata ennen sen vedellä täyttämistä. Lomalla Turkissa mukanamme oli serkkupoika Janne. Lentomme Istanbuliin oli 17.6.2009 Hotelli oli Sultan Ahmedissa sama, ja halpa, Holiday Star Hotel, mitä viime vuonnakin käytimme. Hotelli sijaitsee parhaalla paikalla, puiston laidassa Hagia Sofian ja Sinisen Moskeijan välissä. Raitsikat kulkee hotellin edestä, ja terassilta on upeat maisemat ylitse moskeijan puiston. Ruokapaikoista ei ole pulaa, niitä on kadun varret täynnä, syrjäkujia myöten.

Saatiin selville puiston historista, että korkeat antiikin aikaiset ” kivineulat” olivat olleet Rooman ajan hevoskilpa-ajojen kääntöpisteitä, kuin entisajan formula kisoissa. Top Capin haaremiin piti mennä, mutta pojat eivät olleet paikasta kiinnostuneita, joten kävelimme vain palatsin varjoisassa puistossa. Gran Pasarissa Jannelle sovitettiin nahkaisia brätkätakkeja. Illalla istuttiin naapurihotellin Sultan Ahmedin terassilla, syötiin ihanat durum-rullat ja kuunneltiin livenä ja stereona rukouskutsu minareeteista, lähin kaiutin oli vain 10m päässä meistä. Mitenhän Istanbulissa ilta jatkuisi, jos rukousta ei jostain syystä kuultaisikaan ? tätä mietimme.



Juho toimi pienen ryhmämme kameramiehenä, ja 2 päivän aikana tallensi videolle 32 kissaa, eri paikoissa. Juho oli ylpeä saavutuksestaan.
Toisena päivänä ruokailimme pikku kujalla, katutasossa. Pöytään saimme isot ilma täyteiset leivät, jotka hävisi suihimme pika pikaa pöydästä, ennen tilattua ruokaa.








Tällä kertaa minullekin kaiken kanssa maistui kylmä olut. Ravintolan tarjoilija tyttö oli 19v, hän puhui englantia kanssamme. Hänen opettajansa oli ollut suomalainen. Erikoista oli, että tyttö oli lukenut kirjan kansallissankaristamme Mannerheimistä ! Keskustelussa oli tilaisuus kertoa, mitä me tiesimme heidän Ataturkistaan.

Gran Basarissa tinkimistä

Gran Basaarin oli päästävä, sillävälin kun Juho isin kanssa vieraili argeologisessa museossa. Basaarissa osa liikkeistä oli jo suljettu. Meidät ohjattiin nahkaliikeen yläkertaan, salonkiin, Jannelle moottoripyörä nahkarotsin löytämiseksi. Kaupan pulska päällikkö teki kauppaa takista, ja juoksutti myyjiä ylös alas rappuja, hakemaan oikean kokoista nahkatakkia Jannelle.


Takkien lähtöhinta oli 700 euroa. Aina kun oltiin lähdössä, takin hinta putosi 100 euroa alaspäin. Viimein, sopiva takki olisi maksanut enää 20 euroa, monien poislähtö yritystemme jälkeen. Kun laskin rahat 20 e päällikön eteen pöydälle, olikin hän sitä mieltä, että me huijasimme häntä, yrittämällä ostaa takin ilmaiseksi ! Takki sai jäädä kauppaan, olikin ollut raskasta valita paksua vaatetta 30 asteen helteessä.

Koko porukka jätti hyvästit vilkkaalle Istanbulin kaupungille, ja siirryimme taxilla lentokentälle, mistä vuokrautomme piti noutaa. Autolla matkaa piti jatkaa Sarköyhin, mutta kaikki ei ollutkaan niin yksinkertaista – lue edellinen juttu, minkä kirjoitin Turkissa vuokra-automme odottelusta. Jatkan vielä Turkin matkakertomusta 2- 3 osassa, reissussa kun tapahtui niin paljon kaikkea kivaa, ja yllättävääkin !
Lähettänyt Annu klo 4:35 5 kommenttia
Tunnisteet: Taas Turkissa



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kiva kuulla, jos aihe kiinnostaa sinuakin,