Shakespearen näytelmässä Kesäyön unelma henkiolento Puck kulkee metsässä rakkauden asialla. Hän kantaa mukanaan rohtoa, jonka ripaus saa kenet tahansa rakastumaan keneen tahansa. Huolimaton Puck viskelee rohtoaan niin, että väärät ihmiset rakastuvat toisiinsa, ja komedia pääsee vauhtiin.
Puck ja Fairy, näytelmässä Kesäyön unelma
Kun tämä komedia toistuu omalla kohdallamme, tuntuu todella kuin jokin Puck heittelisi taikayrttejään päällemme.
Koko elämämme on yhtäkkiä riippuvainen tuosta yhdestä ainoasta naisesta tai miehestä – eikä meillä ole mitään mahdollisuutta estää sitä.Rakkauden molekyylit hullaannuttavat niin myyrän kuin ihmisen. Rakkauden aivokemiassa jylläävät luottamusta lisäävä oksitosiini, mielihyvää tuottava dopamiini ja suosiota suuntaava vasopressiini. Viime vuosina rakkauden taikaa on opittu ymmärtämään aivokemian tasolla yhä tarkemmin. Rakkaus ei sittenkään ole vain runoutta; Puckin rohtopussissa on voimallisia neuropeptidejä.
Uskollinen kuin preeriamyyrä, (ei ole loukkaus)Sitoutuminen pitkään tai koko elämän kestävään parisuhteeseen on harvinaista nisäkkäillä. Harvinaisten poikkeusten joukossa ovat ihminen ja Pohjois-Amerikassa elävä pieni preeriamyyrä Microtus ochrogaster, joka on valottanut rakkauden biokemiaa. Kun elinikäinen kumppanuus on solmittu, preeriamyyränaaras torjuu muut koiraat ja koiras suhtautuu suojelevasti naaraaseen. Jos kumppani kuolee, kumpikaan osapuoli ei pariudu uudelleen.
Suurimmat kysymykset kuuluvat: mikä saa preeriamyyrän sitoutumaan syvästi toiseen yksilöön, ja miksi toiselle lajille amerikanpeltomyyrälle parittelukumppani jää yhdentekeväksi?
Kaksi neuropeptidiä koukuttaaAivokemiallisesti rakkauden yhtälö näyttää hämmästyttävän yksinkertaiselta. Sitä hallitsee kaksi neuropeptidiä, oksitosiini ja vasopressiini. Kumpikin vaikuttaa ilmeisesti molempiin sukupuoliin, mutta oksitosiini on tärkeämpää naaraille ja vasopressiini koiraille. Tutkimusten mukaan oksitosiinin antaminen preeriamyyränaaraalle nopeuttaa parinmuodostusta, samoin vasopressiinin antaminen koiraalle. Vasopressiini saa lisäksi koiraan hoitamaan jälkeläisiään ja herättää aggression muita lajikumppaneita kuin omaa valittua kohtaan. Jos oksitosiinia ja vasopressiinia sieppaavien reseptorien toiminta aivoissa estetään, preeriamyyrät eivät pariudu lainkaan.
Ilmeisesti reseptorien sijainti vaikuttaa pariutumistapaan. Amerikanpeltomyyrän ja kalliovuortenruohomyyrän oksitosiini- ja vasopressiinireseptorit ovat nimittäin eri osissa aivoja kuin preeriamyyrän.
”Sinä herätit tämän tunteen”Preeriamyyrän oksitosiini- ja vasopressiinireseptorit sijaitsevat aivoalueilla, jotka ovat lähellä aivojen palkitsemiskeskusta tai ainakin suoran hermoyhteyden päässä siitä. Palkitsemiskeskuksen toiminta näkyy esimerkiksi parittelun aikana, kun mielihyvää tuottavan dopamiinin määrä lisääntyy aivoissa. Nyt tutkijat uskovat ymmärtävänsä, miten oksitosiini, vasopressiini ja dopamiini yhdessä kannustavat uskollisiin parisuhteisiin. Oksitosiinin tärkeys yksilöiden tunnistamisessa voi selittää, miksi preeriamyyrät muodostavat elinikäisiä suhteita mutta amerikanpeltomyyrät eivät.
Preeriamyyrä
Preeriamyyrällä sosiaalinen tunnistus tapahtuu yhdessä palkitsemisjärjestelmän aktivoitumisen kanssa. Preeriamyyrä kokee ihmisen tavoin: ”Sinäkö se olet? Sinä herätit tämän ihanan tunteen.”
Amerikanpeltomyyrällä nämä kaksi järjestelmää ovat erillisiä. Kumppanin tunnistaminen on yksi asia ja mielihyvä toinen, eivätkä ne kohtaa toisiaan. Amerikanpeltomyyrä kokee luultavasti parittelunhalun ja mielihyvän yhtä voimakkaina kuin preeriamyyräkin, mutta tuntemukset eivät yhdisty tiettyyn yksilöön. Preeriamyyrän rakkaus on yksilökohtaista, amerikanpeltomyyrän yleistä.
Ihmisellä vastaavaa aivokemiaaTutkijat uskovat, että rakkauden aivokemiallinen pohja on varsin samanlainen ihmiselläkin. Myös ihminen tuottaa oksitosiinia ja vasopressiiniä, ja meilläkin ne kytkeytyvät mielihyväkeskuksen toimintaan.
Oksitosiini saa aikaan raskaussupistelut, ja sen määrä lisääntyy voimakkaasti imetyksen aikana. Kun äiti ja pieni lapsi ovat katsekontaktissa, molempien aivot suorastaan lainehtivat oksitosiinista. Oksitosiini on epäilemättä syntynyt varmistamaan, että vanhempi ja lapsi kiinnittyvät toisiinsa. Esimerkiksi lammas ei hyväksy karitsaansa, jos sen oksitosiinintuotanto estetään.
Myöhemmin sama neurokemiallinen koneisto käynnistyy uudestaan, kun ihminen muodostaa ensimmäisiä rakkaussuhteitaan. Aivomme lainehtivat jälleen oksitosiinista, kun katsomme rakastettuamme, ja orgasmi on oikeastaan pelkkää oksitosiinin ja dopamiinin myrskyä. Englantilainen kirjailija C. S. Lewis on ilmaissut asian näin: ”Kieli, jota varhaisin kokemamme hellyys käytti, otetaan uudenlaisen hellyyden palvelukseen.” Yhteys näkyy myös aivokuvista. Samat aivoalueet aktivoituvat, kun ihmiset katsovat rakastettunsa tai oman lapsensa kuvaa.
Vasopressiinistä sinkkuversioTiedetään esimerkiksi, että jos miehille annetaan oksitosiinia, he alkavat tulkita tunnetiloja kasvonilmeistä aiempaa tarkemmin. Oksitosiinia saaneiden miesten katse myös viipyy tavallista enemmän silmien seudulla. Jos miehille taas annetaan vasopressiiniä, he näkevät kasvojen ilmeet epäystävällisempinä kuin ne ovat ja heidän omat kasvonsa muuttuvat keskimäärin vihaisemmiksi.
Vasopressiinin ruokkima aggressiivisuus ei välttämättä ole kielteinen asia, sillä koiraat tarvitsevat aggressiota suojellakseen kumppaniaan muilta koirailta ja poikasiaan vaaroilta.
Hiljattain on kuitenkin havaittu, että vasopressiinigeenin pituus vaihtelee ja sen mukana vaihtelee myös koiraiden uskollisuus ja sitoutuminen parisuhteeseen. Tietyn geeniversion saaneet miehet solmivat parisuhteita kaksi kertaa harvemmin kuin toisen version kantajat. Jos ensin mainitut miehet ovat naimisissa, heidän liittonsa on onneton todennäköisemmin kuin jälkimmäisten ja heidän vaimonsa ovat tyytymättömämpiä suhteeseen.
Apua, Puck!
Lyhennelmä; Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.
Ja eikun oksitooni- droppia mukiin vastarannan kiiskille, jolta tunteisiin ei saa vastakaikua. Saakohan tuotetta apteekista ?. Aine voisi lyödä Viagaran laudalta. Uskaltaisiko droppia nauttinutta isäntää päästää töihin ? Onneksi tiedämme vielä vanhanajan konstienkin tehoavan: hyvän ruoan, romantiikan ja huolenpidon.
Tekstit
