Hyvin haaveltu on puoliksi tehty ! osa 1. )

Tällä hetkellä elän kevättä tyhjäkäynnillä johtuen rakkaasta perheenjäsenestäni. Miten asiat järjestyvät syksyyn mennessä, on kipeä ajatus. Kun on elämässä on tyhjäkäyntiä, ei oikeita suunnelmia voi tehdä, koska ne voisivat väistyä pois tärkeimpien tekemisten tieltä.
Haaveilla voi kuitenkin aina, ja sille minulla on nyt aikaa. Haaveita tuskin on toisia samanlaisia. Oletin, että en enää haaveile mistään, kun olen saanut



hankituksi Sarköyn loma-asunnon. Muut haaveet haalistuivatkin siksi lyhyeksi aikaa, kun sisustin asuntoamme. Asunto on nyt sisustettu sieväksi ja haaveeni onkin tältä osin purkitettu. Voin vain olla onneni kukkuloilla, odotukseni ovat Sarköyn osalta täydellisesti toteutuneet. Sarköyssä täydellistä on myös aaltoileva meri, missä vesi huuhdellessaan hiekkaa, tuo mukanaan kaiken kirjavia roskia rannalle. Suomessa talven pimeinä iltoina haaveilen keväästä Sarköyssä, missä rantahietikolta kerään roskia pois, aamupäivisin, ennen kuin on liian kuumaa. Haaveessani hätyyttelen vuohia edemmäs roskien luota, ne kun tahtovat syödä ja uudelleen levitellä niitä ympäriinsä.

Haaveeni Sarköystä on ollut ihmeellinen, koska päiväuneni loma-asunnosta Turkista on toteutunut, kunhan nyt vain pääsisin sinne matkustamaan !

Kuka onkaan väheksynyt haaveita ? ja taivaanrannan maalareita ? Minulla on käsitys, ettei haaveileminen koskaan ole turhaa. Haaveet ja suunnitelmat antaa meille elämään sisältöä ja jaksamista vaikeissakin elämäntilanteissa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - voisin muuttaa väitteeksi , että - hyvin haaveiltu on puoliksi tehty ! olkoon tämä mottoni ja elämänohjeeni muillekin.

Mistä sinä olet haaveillut ? onko haaveesi edes osittain toteutunut ? Kesämökeistä Suomessa on ainakin haaveltu, koska niitä on paljon. Haaveet voi olla hyvin arkisia, mutta sisällöltään aina sydäntä lämmittäviä.



Käytännön haave Sarköyssä on myös remonttimiehet ja, että pääsen itse käsiksi ikkunoitten pesuun.

Istanbul hotellimme, syyskuu 2009

Tässä kuvaus Sirkeci Park- hotellistamme suomeksi:

Offering tyylikkäästi nimitti vierashuoneissa ja yhteisöllinen alueilla; tätä klassikkoa ottomaanien Hotelli sijaitsee Amsterdamin historiallisessa sydämessä Istanbul, vain 5 minuutin kävelymatkan päässä St. Sophia ja Topkapi Palace. Sirkeci Park Hotel yhdistyvät Turkki ja ottomaanien perinteisiin erinomainen sijainti Istanbulin vanhan kaupungin, Eminönü. Olet vain muutaman askeleen päässä henkeäsalpaavista näköpiiristä Haghia Sophia ja Blue Mosque. Relax in your puhdas ja tilava vierashuone, koristeltu tyylikäs kankaat ja toiminnallinen puiset kalusteet. Hyötyä ilmainen langaton Internet-yhteys koko hotellin.

Aloita jokainen päivä laaja buffet aamiainen viihtyisässä ravintolassa ennen kiertelevä noin historiallisen naapuruston tai vierailevat lähellä Grand Bazaar. Henkilökunta Sirkeci Park Hotel on käytettävissä auttaa sinua mihinkään tiedusteluihin 24 tuntia vuorokaudessa.

Kuulostaa hyvältä ... mitenhän tuo Amsterdamkin on esittelyyn eksynyt ?

Minua huvitti tuo Turkin hotellivaraussivuilla suomeksi esitelty kuvaus Sirkeci Park Hotellista, missä aiomme yöpyä Istanbulissa lomalla syyskuun lopussa.



Aluksi hotellin tiedot näkyi englanniksi. Kun hakukone keksi kyselyn tulleen Suomesta, kuvaus kääntyi automaattisesti suomeksi. Ilmeisesti erikoisen käännöksen turkista suomeksi tarjosi pelkkä automaatti. En usko oikean kääntäjän olleen asialla. Onko muut törmänneet vastaaviin tökkö käännöksiin ? Pidin käännösyritystä hyvänä aikomuksena. Hotellin sopivuudesta meille sain kuitenkin riittävästi selvää. Kuvat hotellista antoivat tarpeellista lisätietoa sen mukavuuksista.

Matkailua rullatuolilla

Äitini liikkuu huonosti ja joutuu nyt ensimmäistä kertaa lomamatkalla turvautumaan rullatuoliin. Varaamassamme hotellissa on oltava hissi, ja parkkipaikka vuokra-autollemme.



Plussaa on parvekkeet huoneissa ja keskeinen sijainti lähellä haaremin puistoa. Annetut tiedot hotellin palveluista varmistin vielä e.mail kyselyllä. Meillä olisi lomallamme 2 päivää aikaa käydä kaupungilla ostoksilla äitimme kanssa. Meitä avustajia on monta; vaari, siskoni ja miehensä sekä minä. Tepa myös kävelee niin kauan kun jaksaa. Sisko ja minä viihdytään pitkiä aikoja ostoksilla, ja nyt voimmekin mennä yhdessä äitimme kanssa kauppoihin, kun tiedämme hänen pärjäävän paremmin rullatuolin kanssa.

Aikomukeni on kirjoittaa juttusarja rullatuolilla matkustamisesta jotta muutkin vastaavassa tilanteessa olevat saisivat esimerkkiä ja rohkeutta matkustataa ulkomaille. Valmistelu edellyttää asiasta neuvottelua äitini kanssa. Voikin käydä niin, että juttusarjassani kerrotaan vain onnistumisista, ja huonot päivät sitten sensuroidankin pois meidän avustajien tai äidin toimesta.

Sarköyssa koko porukka, alku, syyskuu 2009

Suomessa viileä syksyinen arki on taas käynnistynyt. Odotettu 19.9 - 29.9 syyskuun rullatuolimatka Turkkiin oli ainutlaatuinen kokemus vanhempieni Tepan, Tanen sekä sisareni Tarjan ja miehensä Tomin kanssa. Kaikki etukäteisvalmistelut tein innolla koska halusin hartaasti saada äitini lomalle Turkkiin, katsomaan Sarköyn kesäasuntoamme.


Kävelyllä Sarköyn satamassa

Onneksi meitä oli monta matkalaista, ja yhdessä tuumin teimme pitkin kesää valmisteluja matkaamme varten. Kaikessa huomioitiin, että yksi meistä istuu tuolissa suurimman osan matkaa. Loman tekemisistä, kuten ostoksilla vaelteluista emme halunneet tinkiä. Valmisteluista huolimatta oli yllätyksillekkin sijansa, mille emme mahtaneet mitään. Runsailla lääkevarastoilla olimme varautuneet monenmoisiin vaivoihin, niin ripuliin kuin ummetukseenkin. Harmiksi koiran kapiin, eli ihon syöpäläisiin ei rohtoa ollut valitettavasti mukanamme.


Sarköyssä ruusut oli kasvaneet ihmisen kurkuisiksi !

Lentokentällä järjestelyt

Äitini rullatuolimatkaa varten jo keväällä, tilasin edes- takaiset lentomatkat Finnairilta. Neuvot oli suomeksi, mitä eritysjärjestelyjä lentomatkalle tarvittaisiin. Finnairille Helsinki Istanbul reitti on uusi, ja edulliset 200e:n liput ostin Stockmanin Hulluilta Päiviltä. Liikuntarajoitteiset matkustajat voivat ilmoittaa avuntarpeestaan viimeistään 48 tuntia ennen lähtöä soittamalla Finnairin ilmaiseen palvelunumeroon Suomessa, 0800 93 466. Palvelun tilattuamme saimme kentälle vastaan tukihenkilön, joka huolehti äitini ja 2 seuralaisen kuljettamisesta koneeseen.


Kentällä avustajat auttoivat inva-autoon, millä siirryttiin koneen viereen

Viimeiseksi he luovuttivat rullatuolin koneeseen lastattavaksi ennen ovien sulkemista. Vastaava apu oli paikalla myös perillä Istanbulissa. Äitiäni tultiin hakemaan koneesta viimeisenä pyörätuolin kanssa. Avustajat huolehtivat myös, että saimme kokokoon kaikki matkatavaramme. Aamupäivän 3 tunnin lentomatkamme sujui hyvin.

Istanbulin lentokentältä olimme valmiiksi varanneet tila-auton, ja saimmekin kätevän Ford Tourneon ajokiksemme Sarköyhin (200 km). Autossa oli hyvin tilaa kokoon taittuvalle rullatuolille. Lentokentältä matkaryhmämme suuntasi länteen moottoritietä pitkin. Matkaa ajoimme erehdyksessä turhankin pitkälle Corlun kaupunkiin. Suuntaa oikaisimme Tekirdagiin, missä pysähdyttiin Maxi Marketissa syömässä ja ostamassa jääkaapin täydeltä ruokatarpeita. Automatkalla emme huomanneet tulvista enää mitään merkkejä. Perillä Sarköyssä oli jo pimeää, kun parkeerasimme auton piha-aitamme viereen. Pitkien auton valojen loisteessa talutimme äidin sisälle asuntoon. Yläkertaan ei äiti päässyt ja niinpä Taunolle ja hänelle petasin sängyt alas olohuoneeseen. Tarjalle ja Tomille yläkertaan omaan makuuhuoneeseen ripustettiin pimennysverhot. Aamulla vieraat hieman palelivat ja siksi päätin ostaa makuuhuoneisiin lämmittimet. Ensimmäisenä päivänä ihasteltiin kauniita Marmaran meren maisemia. Lomallamme syyskuun keskilämpötilat oli 17C/24C, eli samaa tasoa, mitä on kesä Suomessa. Päivät oli puolipilvisiä ja ajoittain tuuli voimakkaasti. Harmiksi asuntoomme ei tullut vettä yläkertaan, ja näin ollen emme päässeet suihkuun. Veden paine riitti alakertaan ja saimme sentään astiat tiskatuiksi. Kuten tavallista taloyhtiömme pumpussa oli taas vikaa. Ongelman ratkaisimme käymällä pesulla hotellissa Sarköyssä. Peseytyminen maksoi 10 TL hengeltä. Lomapäiviä vietimme laiskotellen, tehden ruokaa ja käyden päivittäin Sarköyssä ostoksilla. Uimaan ei kukaan halunnut, eikä rannoilla näkynyt muitakaan auringonottajia, kuten kesällä. Sarköyn liikkeissä meille tarjottiin karkkia Bayramin juhlan merkeissä. Myös minä vein naapureillemme Suomen makeisia tuliaisiksi.

Lomalla reissaamista ja pikkuinen koira

Sarköyssä ja Istanbulissa liikkeissä asioitaessa äitiä autettettiin herkästi, eikä näissä tilanteissa ollut mitään ongelmia. Loman 4 viimeistä päivää Tarja ja Tomi viettivät Istanbulissa Sirkeci Park Hotellissa, minne ajoin heidät Sarköystä. Samalla reissulla kävin itse ostoksilla Istanbulin Ikeassa, mikä onnekseni olikin auki ilta 10 saakka. Yöllä 3 aikkan olin perillä Sarköyssä ja ajoin pitkin tuttua rantatietä. Tien mutkassa keskellä ajotietä autoni valokeila osui hortoilevaan koiranpentuun. Musta pentu oli yksin, nyt tällä kertaa ilman veljeään. Pentujen emoa en ollut nähnyt ja hetken mielijohteesta otin pennun mukaani autoon, ettei se jäisi autojen alle. Asunnolla mummo ja vaari nukkuivat, kun kannoin pennun yläkertaan tyhjään makuuhuoneeseen. Tein vadista pennulle sängyn, ja vuorasin pedin pehmeäksi vanhalla villapuserolla. Siinä pentu, Vakotassu nukkui sikeästi seuraavaan päivään saakka.


Valkotassu ja Ford Tourneo

Aamupäivällä oli mummon ja vaarin hämmästys suuri, kun talossamme oli pieni koira. Pentu ei halunnut tulla pois vadista. Kun pennulle toin muussattua perunaa ja lihaa, olikin vadista päästävä pian syömään. Aamupäivän ohjelmaamme kuului myös pennun kylvettäminen. Pesua varten lämmitin vettä kattilassa. Pestäessä pentu vikisi, mutta kun sitä hieroin lämpöisellä vedellä ja shamppoolla, muuttui vikinä tyytyväiseksi urinaksi. Pesun jälkeen Valkotassu nukkui kuistilla pitkät päiväunet. Seuraavassa osasssa kerron lisää matkastamme ja Valkotassusta. Kumpa tuon koira- ja kissaongelman voisi jotenkin ratkaista näissä etelän maissa.



Valkotassu ja puhdas turkki

Sarköy nettikahvilassa, kesäkuu 2009

lauantaina 27. kesäkuuta 2009
Sarköyssa nettikahvilassa

Taalla istun murrosikaisten poikieni kanssa nettıkahvilassa Sarköyssa, etta paasen koneelle. Pojat paasee tanne silla ehdolla, etta peli loppuu 1,5 tunnin kuluttua ja sitten mennaan uimaan mereen. Sarköyssa hiekkaranta on taynna vakea uımassa, meıdan pojat haluaa vain pelata, ns sotapeleja. Taalla kahvılassa muut on vıhollısıa, keita ammutaan. Turkkılaiset pikkupojat on alakynnessa, kun ısommat suomı-pojat rökittaa konekivaarilla.
Viikko sitten paastiin tanne lomalle. Ensin kaksi paivaa oltiin İstanbulissa hotellissa Sultan Ahmedin alueella. Vuokra-autosta oli hirvea kinastelu, kun auto oli niin pieni ettei siihen mahtuneet pitkat pojat 3 kpl, pitka mies ja levea mina. Sopimuksen mukaan auton piti olla Fiat Doblo, mutta paikalle tuotiin aivan toisen kategorian mini auto ! Auton tuoja vain levitteli kasiaan, muuta ei ole. Lentokentalla, mista autoa haimme, kavin pyytamassa poliisit paikalle. Oli arvovaltaa heilla, kun oli pyssyt sylissa. Poliisit oli meidan puolella, koska kyse oli selvasta sopımuksen rikkomisesta, olimme maksaneet auton vuokrankın etukateen. Poliisit kaski autokuskın kutsumaan yrityksen omistajan paikalle. Tulihan tuo 1 tunnın kuluttua, ja oikea autokin Fıat Doblo sitten saatiin myös !

Jukan eno Kari ja Eila oli samaan aikaan loma-asunnollaan Kemerıssa (Camyuvassa)joten sınne autolla ajoimme 900 km edes takas.

Turkissa asumisen epäkohdat, kesä 2008

Turkissa asumiseen liittyvät epäkohdat
- keittiön kaapista löytyi linnunkakkaa, kuten yläkerran makuuhuoneistakin ennen muuttoamme
- täällä puhutaan vain ja ainoastaan turkkia !!
- kesällä taloyhtiön kaivon pumppu meni rikki 3 pv:n ajaksi
- kesällä on kuuma, oli missä tahansa
- rannalla pitää olla pusero päässä ja hassu-kengät jalassa, rannan kotilokuoret on teräviä
- aamuisin pihapuiden linnut on kovaäänisiä, ettei pysty nukkumaan enää 8 jälkeen
- jos roskapönttöä ei laita kiinni, paimenkoirat retuuttavat roskat tielle
-ikuinen projekti; rannalta tulisi siivota pois roskia
-kuistin takka ei syty itsestään
-täältä ei halua lähteä kotiin Suomeen !

Turkissa lomalla, kesäkuu 2009 ( 1.osa

Merhapa, terveisiä Istanbulista

Yläotsikko ei tarkoita, että olisin kulkenut lomallani turkki päällä, mitä Suomen säästä voisi luulla. Lomaltamme palattua on ollut rentouttavaa lukea blogeista, mitä toisille kuuluu. Jos ei kuulu mitään, on se taattu merkki onnistuneesta lomasta, kaukana linjoista ja wlan asemista !

Lomamme Turkissa oli ja meni kesäkuussa. Onneksi uutta lomaa on vielä syyskuun lopussa 2 viikkoa, jolloin matkaan Turkkiin takaisin. Minulla itselläni on lomaa vuoden loppuun saakka, kun olen sairaslomalla. Varsinaista lomaa voimme viettää vain kun mies ja pojatkin ovat vapaalla. Suomessa on ollut heinäkuun alussa kylmää ja tuulista, eikä uimavesi ole noussut juurikaan yli 20 asteen.

uimaan pitäisi päästä Suomessa heinäkuussa

Siuntiossa pihaamme on viritetty uima-allas kesäksi, joskaan käytössä se ei ole, kun muovit pitäis paikata ennen sen vedellä täyttämistä. Lomalla Turkissa mukanamme oli serkkupoika Janne. Lentomme Istanbuliin oli 17.6.2009 Hotelli oli Sultan Ahmedissa sama, ja halpa, Holiday Star Hotel, mitä viime vuonnakin käytimme. Hotelli sijaitsee parhaalla paikalla, puiston laidassa Hagia Sofian ja Sinisen Moskeijan välissä. Raitsikat kulkee hotellin edestä, ja terassilta on upeat maisemat ylitse moskeijan puiston. Ruokapaikoista ei ole pulaa, niitä on kadun varret täynnä, syrjäkujia myöten.

Saatiin selville puiston historista, että korkeat antiikin aikaiset ” kivineulat” olivat olleet Rooman ajan hevoskilpa-ajojen kääntöpisteitä, kuin entisajan formula kisoissa. Top Capin haaremiin piti mennä, mutta pojat eivät olleet paikasta kiinnostuneita, joten kävelimme vain palatsin varjoisassa puistossa. Gran Pasarissa Jannelle sovitettiin nahkaisia brätkätakkeja. Illalla istuttiin naapurihotellin Sultan Ahmedin terassilla, syötiin ihanat durum-rullat ja kuunneltiin livenä ja stereona rukouskutsu minareeteista, lähin kaiutin oli vain 10m päässä meistä. Mitenhän Istanbulissa ilta jatkuisi, jos rukousta ei jostain syystä kuultaisikaan ? tätä mietimme.



Juho toimi pienen ryhmämme kameramiehenä, ja 2 päivän aikana tallensi videolle 32 kissaa, eri paikoissa. Juho oli ylpeä saavutuksestaan.
Toisena päivänä ruokailimme pikku kujalla, katutasossa. Pöytään saimme isot ilma täyteiset leivät, jotka hävisi suihimme pika pikaa pöydästä, ennen tilattua ruokaa.








Tällä kertaa minullekin kaiken kanssa maistui kylmä olut. Ravintolan tarjoilija tyttö oli 19v, hän puhui englantia kanssamme. Hänen opettajansa oli ollut suomalainen. Erikoista oli, että tyttö oli lukenut kirjan kansallissankaristamme Mannerheimistä ! Keskustelussa oli tilaisuus kertoa, mitä me tiesimme heidän Ataturkistaan.

Gran Basarissa tinkimistä

Gran Basaarin oli päästävä, sillävälin kun Juho isin kanssa vieraili argeologisessa museossa. Basaarissa osa liikkeistä oli jo suljettu. Meidät ohjattiin nahkaliikeen yläkertaan, salonkiin, Jannelle moottoripyörä nahkarotsin löytämiseksi. Kaupan pulska päällikkö teki kauppaa takista, ja juoksutti myyjiä ylös alas rappuja, hakemaan oikean kokoista nahkatakkia Jannelle.


Takkien lähtöhinta oli 700 euroa. Aina kun oltiin lähdössä, takin hinta putosi 100 euroa alaspäin. Viimein, sopiva takki olisi maksanut enää 20 euroa, monien poislähtö yritystemme jälkeen. Kun laskin rahat 20 e päällikön eteen pöydälle, olikin hän sitä mieltä, että me huijasimme häntä, yrittämällä ostaa takin ilmaiseksi ! Takki sai jäädä kauppaan, olikin ollut raskasta valita paksua vaatetta 30 asteen helteessä.

Koko porukka jätti hyvästit vilkkaalle Istanbulin kaupungille, ja siirryimme taxilla lentokentälle, mistä vuokrautomme piti noutaa. Autolla matkaa piti jatkaa Sarköyhin, mutta kaikki ei ollutkaan niin yksinkertaista – lue edellinen juttu, minkä kirjoitin Turkissa vuokra-automme odottelusta. Jatkan vielä Turkin matkakertomusta 2- 3 osassa, reissussa kun tapahtui niin paljon kaikkea kivaa, ja yllättävääkin !
Lähettänyt Annu klo 4:35 5 kommenttia
Tunnisteet: Taas Turkissa