Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hyvinvointi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hyvinvointi. Näytä kaikki tekstit

tiistai 20. joulukuuta 2011

Haaveitteni kuva

Kiitokset kaikille blogiystäville kuluneesta vuodesta 2011. Jos joskus on mieli maassa, täällä blogimaailmassa on ystävien kuulumiset aina piristäneet minua. Toivotan kaikille Hyvää Joulua myös. Toivottavasti joulun haaveenne saavat tuulta purjeisiin. Tässä jutussani kerron omasta haaveestani, mihin lehtikuvaan sattumoisin törmäsin.
Tapani mukaan selaisin ajatuksissani naistenlehtiä, jotka olin saanut kierrossa anopiltani. Ja stop, erään ison aukeaman kuvan kohdalla selaamiseni pysähtyi kuin seinään. Miten on mahdollista ! Kuka on varastanut haaveeni soutamisesta ? vai onko jollakulla toisellakin naisella sama haave, mistä kuva oli syntynyt ? Kuten tiedämme on kalastusaiheisiin aina liitetty miehiä, kuten TV-ohjelmassa Kenraali Pancho ja pojat Pohjoiskalotilla. Olin ikäni haaveillut rauhallisesta soutelusta yksin järvellä, kun on tyyntä ja ilma kantaa



kaikki pienetkin luonnon äänet korviin vastarannalta. Jos jollekulle on elämän täyttymystä puutarhanhoito, olisi samaa minulle soutelu järven selällä, ilman huolta huomisesta. Ei epäilystäkään haaveestani, etteikö tavoiteenni olisi ollut suunnitelmissani monet kerrat elämäni varrella.
Voin vain hämmästellä, miten kuva näinkin tarkasti noudattaa haaveeni illuusiota - kumisaappaita ja päähinettä myöten. Kuvan kehittäneen mainostoimiston ideanikkarin on itsekin täytynyt viipyillä vesillä hoksatakseen, miten hiljaisuudessa mieli lepää. Myöskin veneessä kokkaa pitävä pystykorva voisi kuulua haaveeseeni. Koira on ilmetty Pyry, joka on Rautavaaran tätini Hiljan koira. Koska olen allerginen koirille, olen ikäni haaveillut koirasta, minkä kanssa ulkoilla. Kuvassa eriävää on vain hiusten väri ja minua hoikempi nainen. Ylimääräistä on maitotonkka, mikä ei haaveeseeni kuulu. Sen tilalla minulla olisi veneessäni eväitä, onkivapa, haavi ja muita tarpeellisia kalastusvälineitä.

Kuten tiedämme kaikki, on haaveille usein tapana käydä huonosti - ne joskus unohtuvat vaivihkaa tai kaatuvat kasaan, yksin siksi, että ovat mahdottomia toteuttaa. Haavekuvani soutamisesta sai alkunsa kauniista kesistä, jolloin vietin lomia isäpuoleni Taunon kotona Suonenjoella. Leo setä oli ahkera onkimies ja kaikki pienetkin kalat päätyivät Martta mummon kalakukkojen täytteeksi, mitä Suonteen järven vesiltä saatiin. Leon mukana kalaan pääsivät serkkupojat Jussi ja Jari sekä joukon jatkoksi minäkin, nuorimmaisena. Veneretkillä välin pysähdeltiin uimassa hiekkaisilla rannoilla. Virkistyksen jälkeen veneessä istuttiin hiljaa paikoillaan pitkiä aikoja, yksin onkia vahtien. Ainoa särö idyllissä olivat kaiken osaavat serkkupojat, jotka näsäviisaina tilaisuuden tullen opastivat tiukasti, mitä minun olisi pitänyt tehdä onkeni, matojen, siiman ja koukkuni kanssa. Salaa toivoin sisuksissani - kun olen iso tyttö, niin sitten hankin oman veneen ja menen kalaan yksin ! Pojat jääkööt rannalle.


Unelmani omasta veneesta ei ole toteutunut. Tosin idealleni on ollut joitakin nolosti päättyneitä yrityksiä. Nuorena kun olin Nesteellä tsupparina, oli minulla kaverini Pirjon kanssa vuokrattuna venepaikka Helsingin Vuosaaresta. Vene tosin jäi silloin ostamatta. Myöhemmin ostettu kesäpaikkamme Virossa on lähellä merenrantaa. Innoissani heti hankin (mukamas pojilleni) mutta lähinnä itselleni ison kumiveneen. Kumiveneeni ei ole täyttänyt tehtäväänsä, kun se on hankala ohjattava merellä ja menee minne tuuli sitä puskee. Näin ollen minulla on edelleen ainakin tämä soutamiseen ja veneeseen liittyvä haave toteutumatta. Virossa Saunjassa tarvitsisin lisäksi trailerin, millä kuskaisin venettäni vesille. Ei ole epäilystäkään ettenkö ota talteen oheista kuvaa, laitan sen seinälle sänkyni viereen. Ei haaveeni ole ollenkaan mahdoton....


Kumiveneeni Saunjan rantaniityllä odottaa soutajaansa

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Hyvin haaveltu on puoliksi tehty ! osa 1. )

Tällä hetkellä elän kevättä tyhjäkäynnillä johtuen rakkaasta perheenjäsenestäni. Miten asiat järjestyvät syksyyn mennessä, on kipeä ajatus. Kun on elämässä on tyhjäkäyntiä, ei oikeita suunnelmia voi tehdä, koska ne voisivat väistyä pois tärkeimpien tekemisten tieltä.
Haaveilla voi kuitenkin aina, ja sille minulla on nyt aikaa. Haaveita tuskin on toisia samanlaisia. Oletin, että en enää haaveile mistään, kun olen saanut



hankituksi Sarköyn loma-asunnon. Muut haaveet haalistuivatkin siksi lyhyeksi aikaa, kun sisustin asuntoamme. Asunto on nyt sisustettu sieväksi ja haaveeni onkin tältä osin purkitettu. Voin vain olla onneni kukkuloilla, odotukseni ovat Sarköyn osalta täydellisesti toteutuneet. Sarköyssä täydellistä on myös aaltoileva meri, missä vesi huuhdellessaan hiekkaa, tuo mukanaan kaiken kirjavia roskia rannalle. Suomessa talven pimeinä iltoina haaveilen keväästä Sarköyssä, missä rantahietikolta kerään roskia pois, aamupäivisin, ennen kuin on liian kuumaa. Haaveessani hätyyttelen vuohia edemmäs roskien luota, ne kun tahtovat syödä ja uudelleen levitellä niitä ympäriinsä.

Haaveeni Sarköystä on ollut ihmeellinen, koska päiväuneni loma-asunnosta Turkista on toteutunut, kunhan nyt vain pääsisin sinne matkustamaan !

Kuka onkaan väheksynyt haaveita ? ja taivaanrannan maalareita ? Minulla on käsitys, ettei haaveileminen koskaan ole turhaa. Haaveet ja suunnitelmat antaa meille elämään sisältöä ja jaksamista vaikeissakin elämäntilanteissa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - voisin muuttaa väitteeksi , että - hyvin haaveiltu on puoliksi tehty ! olkoon tämä mottoni ja elämänohjeeni muillekin.

Mistä sinä olet haaveillut ? onko haaveesi edes osittain toteutunut ? Kesämökeistä Suomessa on ainakin haaveltu, koska niitä on paljon. Haaveet voi olla hyvin arkisia, mutta sisällöltään aina sydäntä lämmittäviä.



Käytännön haave Sarköyssä on myös remonttimiehet ja, että pääsen itse käsiksi ikkunoitten pesuun.

keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Nukkuminen tapahtui seisaaltaan



Arki on arkea ja järjestään itseään toistavia rutiineja. Mihin edellisen päivän tekeminen päättyy, siitä samasta pisteestä uusi tehtävä alkaa, jatkuen niin kauan, mitä virtaa riittää Sims duracell-ihmisillä. Kaikki mitä ihminen syö tai omistaa on ansaittu jatkuvalla tanssimisella, jos on tanssinopettaja, kuten perheen äitikin oli. Perheen isä elätti pesuettaan jatkuvalla päivästä toiseen torven soittamisella, koska oli muusikko. Sims lapsi, sai huomiota osakseen kuuluvalla itkulla tai jokeltamisella, kuten oikeakin lapsi.

Sims perhe tuhlasi varojaan yllellisyyksiin. Niin ikään perheen kulut olivat äidin tanssimisesta ja isän torvensoitosta huolimatta moninkertaiset perheen menoihin nähden. Alussa Sims- perhe kärsi pelkästään viihteen, pelirahojen ja unen puutteesta. Vanhempien unet jäi puutteelliseksi, koska kotoa hävisi köyhyyden vuoksi sänky, minne mennä iltaisin nukkumaan. Sims perhe ravasi talossaan ympyrää etsien nukkumapaikkaa. Viimein nukkuminen tapahtuikin seisaaltaan. Iman energiaa ja mukavuuksia äiti lorautti pissatkin keskelle keittiön lattiaa. Vessaa ei enää ollut, mutta oli sentään keittiö, minne lorautella.



Vanhempien uupumista seurasi lopullinen romahtaminen, pelin energian loppuminen. Sims perheeenjäsenet etsivät kodin seinien suojista nukkumapaikkaa, viihdettä, vessaa ja ruokaa niin kauan kunnes seinät yksi kerrallan hävisivät. Kun isällä ei ollut enää työpaikkaa, mihin mennä, hän käveli tuntikausia pihassa talon ympäri. Kun loputkin pelin energiat on menetetty, katosi perheen talokin pihasta. Oli sentään jäljellä pihanurmikko, missä isä sai tallata ympyrää edelleen.

Vauva huusi ulkona nurmikolla. Äiti ja isä vauvasta välittämättä kiersivät peräkanaa ympyrää. Naapurit kävelivät pihan ohi, näkemättä heidän hätäänsä. He tervehtivät surkeita naapureitaan ystävällisesti, ja jatkoivat matkaansa.

Pitkän syksyn jälkeen perheemme energia on vähissä, kuten tässä Juhon pelaamassa Sims pelissäkin. Toivotaan, että loma ja joulu katkaisee oravanpyörän, jotta pääsisimme vihdoin pitkästä aikaa rentoutumaan yhdessä. Toivotaan, myös että Joulun laskut saadaan maksetuiksi suosiolla, ettei meille käy yhtä huonosti kuten pelin Sims perheelle.

tiistai 8. joulukuuta 2009

Onko sängyssäsi ahdasta ?

Onko peittosi alle tunkua, tai ahdistaako sinua muuten vaan olemattoman pieni nukkumatila ? Kuvittele nukkuvasi sikeästi omalla sänkypuoliskollasi. Näet painajaista, missä väistät Kauko Idän pikajunaa, ja pläts olet väistöliikkeesi uhrina pudonnut sängystäsi lattialle.



Oletko tullut koskaan ajatelleeksi, miten täpärästi vältyt putoamasta sängystäsi, missä harvemmin on minkäänlaisia laitoja ? Sängyssä pysymisesi voi olla suoranainen ihme, varsinkin jos petikaverisi on vuoteenne todellinen valtias, joka olemus täyttää kevyesti kahdenkin ihmisen tilan. Lisäksi sängyssänne voi majailla elementissään karvaisia kotieläimiä tilaanne jakamassa. Oma nukkumatilasi voi olla syystä tai toisesta varsin kapoinen kaistale, lähellä reunaa.

Nukkuessa ylilaidan kierähtämisen riski on kuitenkin harvinaisen pieni, sillä unessa ihmisen keskushermosto havaitsee käden tai jalan olevan "tyhjän päällä". Havainnon ansiosta aivot antavat elimistölle käskyn kääntyä päinvastaiseen suuntaan, eikä putoamista tapahdu, kuten luulisi. Vapaat raajat ovat ikään kuin tuntoanturit, jotka varmistavat laakealla alustalla pysymisen. Ahtaasti kädet kehon alla nukkuvilla ei anturit aina toimi riittävän nopeasti, ja olet vaarassa pudota laivasta tietämättäsi.



Humalassa nukkuminen on riskialtista, ja sängystä pudotessasi voit menettää etuhampaasi tai saada ruhjeita ja luunmurtumia. Alkoholi heikentää keskushermoston koordinointikykyä, eikä siksi aina rekisteröi raaja-antureitten tuntemustiloja ajoissa. Myös pienillä lapsilla sängystä putoamisen vaara on todellinen, koska keskushermoston tahdosta riippumattomat toiminnot eivät ole täysin kehittyneet.

torstai 3. joulukuuta 2009

Viivistäkö blondi, mitä sanoo Wagner ?

Kaukaa tarkasteltuna meissä naisissa mielenkiintoa herättää silhuetti, pää, hiukset, vartalo ja raajojen sopusuhtaisuus. Jos vastakkaisen sukupuolen kiinnostus pysyy vielä yllä, erottuu seuraavana hiukset. Onko mimmillä päässä hattu vai hattara ? Letit vaiko siilitukka ? Tässä kohtaa kiinnostus kohteeseen herpaantuu, jos femalen päässä on jotain epämääräistä, huivia tai papiljotteja tai kukallinen uimahattu. Älä missaa tilaisuuttasi hiustesi vuoksi, vaan hoida ne kuntoon edustuskelpoisiksi.
1.

Viivistäkö blondi ?

TÄSSÄ ON ESITELTYNÄ VIIVILLE UUSI HIUSTYYLI, MIKÄ MIELESTÄSI SOPISI HÄNELLE PARHAITEN 1.2. vai 3.? MINKÄ TYYLIN VALITSISIT ITSELLESI ?

2.

3.


Naishahmoista Viivi on esikuvani, tavallinen pippurinen, mutta myös herkkä nainen. Viivillä vain on kammottava tukka. Onko pirteän naisen päässä siili vaiko mikä afroharja ? Pitäisi kirjoittaa sarjakuvan piirtäjälle Juba Tuomolalle ja vaatia, että naispääosan esittäjän Viivin hiukset on aika uudistaa vaikka blodityyliin. Siitä Wagnerkin innostuisi.

Jos kiinnostaa, tässä olisi linkki Juban haastatteluun
http://www.mtv3.fi/helmi/arkisto.shtml/408918

Kun hiukset on kauniit ja terveet, jää tarkemman tutkailun varaan, millaiset silmät hiusten alta paljastuukaan. Näin ollen hiuksillä on merkitystä, kuten taulunkin kehyksillä.

On tärkeää, mitä meillä on päässämme

En tarkoita Sofi Oksasen violettia huovutushattaraa tai muutakaan päähineen tapaista, vaan luonnollisia hiuksia, joista otsikko kertoi. Tutkimusten mukaan miehet kiinnittävät naisissa ensimmäisenä huomiota yleisolemukseen, liikehdintään ja ääneen, vaikka muihin ruumiinosiin väitetään katseen kiinnittyvän ensin, kuten mm takamukseen. On varmasti niin, ettei ketään nainen pyrstö edellä tupsahda urhon kasvojen eteen, vaan lähestyminen tapahtuu vähitellen kohdaten lopuksi julkisivut edellä. On myös totta, ettei silmien väriä tai muutakaan pilkettä silmäkulmasta voi erottaa 100 metrin päästä, kuin ehkä vain kiikareilla. Hiuksilla on valtava vaikutus koko olemukseemme. Kun tukka on hyvin, on kaikki muutkin ulkoiset asiasi mallillaan.

Mistä on terve tukka tehty ? Miten hoidat hiuksiasi ? Muistan pikkutyttönä, kun mummoni hiuksiin laitoin papiljotteja. Hiuskiinteenä toimi Pilsneri, ja kiharat kesti pitkään. Muista hyvä leikkaus ja tiedä, että kemikaalipommivärjäykselle on olemassa vaihtoehtoja !



Hiukset eli tukka on ihmisen päälaen ja takaraivon karvoitus. Yksittäinen hius voi lyhentämättömänä kasvaa 60 cm:n pituiseksi, pidemmäksi kuin mikään muu ihmisen tai muun eläinlajin karvoitus, lukuun ottamatta hevosen häntää [1] ja myskihärän karvoitusta [2] Hiukset ovat pitkiä, ohuita ja kestäviä sarveiskuituja, jotka kasvavat päänahassa tiuhaan sijaitsevista hiustupista. Ihmisillä on keskimäärin 100 000 hiusta päässään. Hiukset kasvavat kuukaudessa 1–1,5 senttimetriä ja päivittäin päästä irtoaa itsestään 20–150 lepovaiheessa olevaa hiusta.
(Wikipedia kertoi hiuksista)