Erilaiset kylpemiseen tarkoitetut rakennukset alkoivat kehittyä Euroopassa ja irrottautua perinteisistä muodoista, millaista Rooman kylpylät edustivat. Alueellisuus alkoi näkyä yhä vahvemmin niin rakennus- kuin kylpytavoissakin: erilaiset höyryyn perustuvat kylpymahdollisuudet valtasivat sijaa Itä- ja Keski-Euroopassa ja pohjoisessa sauna muodostui yleiseksi kylpy- ja peseytymismuodoksi.
Viime vuosisadan alussa kylpyläkulttuuri ja lomanvietto ylhäisön keskuudessa eli kukoistuskauttaan Euroopassa. Kesällä siirryyttiin rannikolle kylpyläkaupunkeihin lepäämään ja uimaan, kuten teki mm Venäjän keisariperhe ja hoviväki. Haapsalussa Tri Hunnius oli kehittänyt virkistävät ja puhdistavat mutakylvyt, mitä valmistettiin matalien merenlahtien mudasta.
Carl Hunnius
Mielenkiintoista tietää: Haapsalua nimitettiin keisarilliseksi kylpyläksi, täällä kävivät perheiden kanssa lomailemassa ja mutakylpyjä ottamassa Venäjän tsaarit Nikolai I, Aleksanteri II, Aleksanteri III ja Nikolai II. Tule kokeile Haapsalun mutahoitoa Laine ja Fra Mare Spa hotelleissa! (Ps täällä Haapsalussa Virossa on meidän kesäsunto, siksi tiedän paljon kylpyläperinteestä kaupungissa )
Virossa Haapsalussa Lääkärinä työskennellyt Hunnius oli ensimmäinen, joka huomasi paikallisten asukkaiden tavan lieventää terveysongelmia meren mudalla ja alkoi sen jälkeen tieteellisesti tutkimaan mudan ominaisuuksia. Vuonna 1825 perustettiin hänen aloitteesta Haapsaluun ensimmäinen mutahoitola v 1825.
Kylpylätoiminta alkoi Haapsalussa jo 1800 -luvulla. Paikalliset asukkaat keksivät vuosisatoja sitten voidella kehoaan matalan lahden pohjasta saatavalla, terveelliseksi koetulla mudalla. Kaupungin mutahoitojen maine alkoi kiiriä ja houkutella terveyskylpyihin Venäjän tsaariperheen jäseniä sekä muuta aikansa ylhäisöä Venäjältä ja muualta Euroopasta.
Kaupungin museon vierasvihkossa on runsaasti saksalaisten vierailijoiden tervehdyksiä. Monet saksalaiset allekirjoittavat vieläkin oheen lisänimen ”Hunnius”. Vierailijat ilmeisesti kunnioittavat ylpeinä esi-isäänsä, joka ilmiömäisellä liikemiesvaistolla muutti liejun kullaksi.
Carl Abraham Hunnius opiskeli Tarton yliopistossa lääkäriksi. Hänen varsinainen ansionsa on kuitenkin se, että kaupungissa toimii nykyäänkin kylpylöitä mainoslauseenaan ”Elämän eliksiirimme on parantava meren muta”. Idean tuottoisaan bisnekseen Hunnius nappasi kalastajilta, joiden oli nähnyt sivelevän itseään rannassa mudalla.
Kysyessään kalastajilta syytä tähän, kalastajat olivat vastanneet toimenpiteen helpottavan heidän niveliensä kolotusta.
Kauneuskilpailut Haapsalussa
Ensimmäinen Hunniuksen mutakylpylä valmistui kaupungin mahtimiehen Magnus De La Gardien tuella vuonna 1825. Koska asiakaskunta koostui etupäässä pietarilaisesta hoviväestä, kaupunki sai höyrylaivayhteyden Pietariin jo kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Tasaisesti nousevien kävijämäärien ja keisarillisella Venäjällä kasvavan maineen myötä Viron rautatieverkko ulotettiin Haapsaluun vuonna 1905.
Jopa Haapsaluun eksynyt The Timesin toimittaja ihastui mudassa kylpemisen saloihin.
”Minusta tuntui kuin olisin leijunut,” hän kertoi kesällä The Times -lehdessä. Juhlallisen tunnelman tosin oli keskeyttänyt alkukantainen kuorsaukselta kuulostanut röhkinä. Opas kehotti toimittajaa olemaan huoleti, ja osoitti muta-ammeeseen nukahtanutta kylpylävierasta: ”It’s a Finn, don’t worry”.
Nykyään kyseisen mutakylpylän asiakkaista 90 prosenttia on suomalaisia, ja syystäkin: kotimaassa päivän kylpyläloman hinnalla saa kieriskellä mudan täyttämässä ammeessa kokonaisen viikon.
lainattu osio -Kimmo Laakson artikkelista Haapsalu
Kirjoitan seuraavaankin artikkeliini juttua Haapsalusta ennen ja nyt -
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
kiva kuulla, jos aihe kiinnostaa sinuakin,