Kadonneet hampaat, elokuu 2009

00On syytä vilkaista onko oheisten esineiden joukossa, tärkeää kadottamaasi omaisuutta ? Kuten kuvan löytötavaroista voi päätellä, on monet minilelut kadottaneet omistajansa. On ymmärrettävää, että lapset kokeilee, miten leluille käy, jos ne hukuttaa vessanpönttöön.


Helsingin Viikimäen jätevedenpuhdistamosta löytyyttä roinaa.

On varmasti mielenkiintoista kokeilla kelluvatko lelut, vai imeekö vesipyörre ne mukanaan, kun pöntön nupista vetää huuhtelun päälle ? Sen sijaan tekohampaitten joutuminen WC-pönttöön ja viemäriin onkin mystisempi kertomus.Eikös pöntöllä asioida toisin päin, yleensä? Yhteen aikaan oli tempaus, missä kerättiin ja lahjoitettiin kehitysmaihin vanhat silmälasit. Kelpaisiko kenellelään käytetyt tekohampaat ? Jos pönttö ei näillä esineillä vielä tukkeudu, on jotkut kokeilleet täysinäistä vaippa, tai muuta sidettä, millä vessan on saanut epäkuntoon yleisissä vessoissa kävijöitten kiusaksi. Viemäreitten tukkeutuminen ei harmita yksin Suomalaisia, ongelma on maailmanlaajuinen. Kotona tätä tavaroitten huuhtomista tiehensä WC:stä ei ainakaan kannata kokeilla.

Arvelen tekohampaitten joutuneen WC-pönttöön ?

1) aamulla vaari/mummo ei ole vielä laittanut päähänsä silmälaseja. Koska yöllinen vesilasi näytti kumman kelmeältä, oli vedet (hampaineen) viskattava pönttöön.

2) Vatsassa velloi hirveä taifuuni. Yht äkkiä isompi yökkäys vei hampaat mukanaan pönttöön, omistajan lainkaan tätä huomaamatta.

3) olisko muita vaihtoehtoja, keksitkö sinä ?

Eilisessä lehdessä oli juttu, mikä selittää, miksi vessat ei aina toimi kun hätä yllättää.

Valtakunnallinen pyttykampanja

WC-pönttöihin heitetyt roskat aiheuttavat pelkästään pääkaupunkiseudullaHelsingissä satojen tuhansien eurojen kustannukset vuodessa. Pöntöstä huuhdellut asiaankuulumattomat aineet ja tavarat aiheuttavat ongelmia varsinkin kiinteistöille, joiden viemäriputkien tukkeutumisista seuraa ikäviä, sotkuisia ja kalliita vesivahinkoja.

Myös jätevedenpuhdistamoille kiinteät roskat viemärivedessä aiheuttavat huomattavia lisäkustannuksia. Puhdistamoiden täytyy puhdistaa jätevesi kiinteistä aineista ennen varsinaista puhdistustoimintaa, jotta pumput ja putket eivät tukkeutuisi eivätkä kaapimet ja sekoittimet jumiutuisi.

Kiinteä jäteseos kuljetetaan kaatopaikoille, ja tämä työ jätemaksuineen maksaa Espoon ja Helsingin vesilaitoksille lähes 400 000 euroa vuosittain.


Valtakunnallinen pyttykampanja yrittää nyt opastaa ihmisiä oikeaan jätteiden käsittelyyn.

WC-pönttöön ei saa panna mitään muuta kuin ihmisen elimistön tuottamaa jätettä ja nestemäistä biojätettä, kuten liemiä tai vanhaksi mennyttä maitoa.

Kaikki muu jäte aiheuttaa tukkeumia ja esimerkiksi kiinteät ruokajätteet ovat ravintoa tuholaiseläimille kuten rotille.

Paistorasvaakaan ei saa kaataa viemäriin, koska jäähtyessään se jähmettyy ja muodostaa helposti tukoksen.

Ongelmajätteitä kuten maaleja, liuottimia, tuholaismyrkkyjä ja vanhoja lääkkeitä ei myöskään saa vetää wc-pöntöstä alas.

"Pöntön huuhtelu vie roskat pois silmistä, mutta ne eivät ikävä kyllä katoa mihinkään, vaan aloittavat vain pitkän ja kalliin kiertomatkan kohti kaatopaikkaa", toteaa kampanjan tiedote.
Kimmo Mäntylä / lehtikuva, HS.1.9.2009