maanantai 31. elokuuta 2009

Preeriamyyrät ja ihmiset rakastavat 1 )

Shakespearen näytelmässä Kesäyön unelma henkiolento Puck kulkee metsässä rakkauden asialla. Hän kantaa mukanaan rohtoa, jonka ripaus saa kenet tahansa rakastumaan keneen tahansa. Huolimaton Puck viskelee rohtoaan niin, että väärät ihmiset rakastuvat toisiinsa, ja komedia pääsee vauhtiin.


Puck ja Fairy, näytelmässä Kesäyön unelma

Kun tämä komedia toistuu omalla kohdallamme, tuntuu todella kuin jokin Puck heittelisi taikayrttejään päällemme. Koko elämämme on yhtäkkiä riippuvainen tuosta yhdestä ainoasta naisesta tai miehestä – eikä meillä ole mitään mahdollisuutta estää sitä.

Rakkauden molekyylit hullaannuttavat niin myyrän kuin ihmisen. Rakkauden aivokemiassa jylläävät luottamusta lisäävä oksitosiini, mielihyvää tuottava dopamiini ja suosiota suuntaava vasopressiini. Viime vuosina rakkauden taikaa on opittu ymmärtämään aivokemian tasolla yhä tarkemmin. Rakkaus ei sittenkään ole vain runoutta; Puckin rohtopussissa on voimallisia neuropeptidejä.

Uskollinen kuin preeriamyyrä, (ei ole loukkaus)

Sitoutuminen pitkään tai koko elämän kestävään parisuhteeseen on harvinaista nisäkkäillä. Harvinaisten poikkeusten joukossa ovat ihminen ja Pohjois-Amerikassa elävä pieni preeriamyyrä Microtus ochrogaster, joka on valottanut rakkauden biokemiaa. Kun elinikäinen kumppanuus on solmittu, preeriamyyränaaras torjuu muut koiraat ja koiras suhtautuu suojelevasti naaraaseen. Jos kumppani kuolee, kumpikaan osapuoli ei pariudu uudelleen.
Suurimmat kysymykset kuuluvat: mikä saa preeriamyyrän sitoutumaan syvästi toiseen yksilöön, ja miksi toiselle lajille amerikanpeltomyyrälle parittelukumppani jää yhdentekeväksi?

Kaksi neuropeptidiä koukuttaa

Aivokemiallisesti rakkauden yhtälö näyttää hämmästyttävän yksinkertaiselta. Sitä hallitsee kaksi neuropeptidiä, oksitosiini ja vasopressiini. Kumpikin vaikuttaa ilmeisesti molempiin sukupuoliin, mutta oksitosiini on tärkeämpää naaraille ja vasopressiini koiraille. Tutkimusten mukaan oksitosiinin antaminen preeriamyyränaaraalle nopeuttaa parinmuodostusta, samoin vasopressiinin antaminen koiraalle. Vasopressiini saa lisäksi koiraan hoitamaan jälkeläisiään ja herättää aggression muita lajikumppaneita kuin omaa valittua kohtaan. Jos oksitosiinia ja vasopressiinia sieppaavien reseptorien toiminta aivoissa estetään, preeriamyyrät eivät pariudu lainkaan.

Ilmeisesti reseptorien sijainti vaikuttaa pariutumistapaan. Amerikanpeltomyyrän ja kalliovuortenruohomyyrän oksitosiini- ja vasopressiinireseptorit ovat nimittäin eri osissa aivoja kuin preeriamyyrän.

”Sinä herätit tämän tunteen”

Preeriamyyrän oksitosiini- ja vasopressiinireseptorit sijaitsevat aivoalueilla, jotka ovat lähellä aivojen palkitsemiskeskusta tai ainakin suoran hermoyhteyden päässä siitä. Palkitsemiskeskuksen toiminta näkyy esimerkiksi parittelun aikana, kun mielihyvää tuottavan dopamiinin määrä lisääntyy aivoissa. Nyt tutkijat uskovat ymmärtävänsä, miten oksitosiini, vasopressiini ja dopamiini yhdessä kannustavat uskollisiin parisuhteisiin. Oksitosiinin tärkeys yksilöiden tunnistamisessa voi selittää, miksi preeriamyyrät muodostavat elinikäisiä suhteita mutta amerikanpeltomyyrät eivät.


Preeriamyyrä

Preeriamyyrällä sosiaalinen tunnistus tapahtuu yhdessä palkitsemisjärjestelmän aktivoitumisen kanssa. Preeriamyyrä kokee ihmisen tavoin: ”Sinäkö se olet? Sinä herätit tämän ihanan tunteen.”

Amerikanpeltomyyrällä nämä kaksi järjestelmää ovat erillisiä. Kumppanin tunnistaminen on yksi asia ja mielihyvä toinen, eivätkä ne kohtaa toisiaan. Amerikanpeltomyyrä kokee luultavasti parittelunhalun ja mielihyvän yhtä voimakkaina kuin preeriamyyräkin, mutta tuntemukset eivät yhdisty tiettyyn yksilöön. Preeriamyyrän rakkaus on yksilökohtaista, amerikanpeltomyyrän yleistä.

Ihmisellä vastaavaa aivokemiaa

Tutkijat uskovat, että rakkauden aivokemiallinen pohja on varsin samanlainen ihmiselläkin. Myös ihminen tuottaa oksitosiinia ja vasopressiiniä, ja meilläkin ne kytkeytyvät mielihyväkeskuksen toimintaan.

Oksitosiini saa aikaan raskaussupistelut, ja sen määrä lisääntyy voimakkaasti imetyksen aikana. Kun äiti ja pieni lapsi ovat katsekontaktissa, molempien aivot suorastaan lainehtivat oksitosiinista. Oksitosiini on epäilemättä syntynyt varmistamaan, että vanhempi ja lapsi kiinnittyvät toisiinsa. Esimerkiksi lammas ei hyväksy karitsaansa, jos sen oksitosiinintuotanto estetään.

Myöhemmin sama neurokemiallinen koneisto käynnistyy uudestaan, kun ihminen muodostaa ensimmäisiä rakkaussuhteitaan. Aivomme lainehtivat jälleen oksitosiinista, kun katsomme rakastettuamme, ja orgasmi on oikeastaan pelkkää oksitosiinin ja dopamiinin myrskyä. Englantilainen kirjailija C. S. Lewis on ilmaissut asian näin: ”Kieli, jota varhaisin kokemamme hellyys käytti, otetaan uudenlaisen hellyyden palvelukseen.” Yhteys näkyy myös aivokuvista. Samat aivoalueet aktivoituvat, kun ihmiset katsovat rakastettunsa tai oman lapsensa kuvaa.

Vasopressiinistä sinkkuversio

Tiedetään esimerkiksi, että jos miehille annetaan oksitosiinia, he alkavat tulkita tunnetiloja kasvonilmeistä aiempaa tarkemmin. Oksitosiinia saaneiden miesten katse myös viipyy tavallista enemmän silmien seudulla. Jos miehille taas annetaan vasopressiiniä, he näkevät kasvojen ilmeet epäystävällisempinä kuin ne ovat ja heidän omat kasvonsa muuttuvat keskimäärin vihaisemmiksi.

Vasopressiinin ruokkima aggressiivisuus ei välttämättä ole kielteinen asia, sillä koiraat tarvitsevat aggressiota suojellakseen kumppaniaan muilta koirailta ja poikasiaan vaaroilta.

Hiljattain on kuitenkin havaittu, että vasopressiinigeenin pituus vaihtelee ja sen mukana vaihtelee myös koiraiden uskollisuus ja sitoutuminen parisuhteeseen. Tietyn geeniversion saaneet miehet solmivat parisuhteita kaksi kertaa harvemmin kuin toisen version kantajat. Jos ensin mainitut miehet ovat naimisissa, heidän liittonsa on onneton todennäköisemmin kuin jälkimmäisten ja heidän vaimonsa ovat tyytymättömämpiä suhteeseen.
Apua, Puck!
Lyhennelmä; Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Ja eikun oksitooni- droppia mukiin vastarannan kiiskille, jolta tunteisiin ei saa vastakaikua. Saakohan tuotetta apteekista ?. Aine voisi lyödä Viagaran laudalta. Uskaltaisiko droppia nauttinutta isäntää päästää töihin ? Onneksi tiedämme vielä vanhanajan konstienkin tehoavan: hyvän ruoan, romantiikan ja huolenpidon.

Tuntemattomalle blondille

Tapasimme eräänä iltana, jonka päivämäärää en muista, tuolla läheisessä puistossa. Olit niin kaunis ja suuri, että en voi saada sinua mielestäni. Ja vaikka et oikeastaan ollut kovin kiinnostunut minusta, en voi unohtaa sinua.


Muistatkohan sinä minua? Kun näin sinut, selkäkarvani pörhistyivät ja juoksin luoksesi häntä vipattaen. Olin se pieni ja vikkelä, ja erittäin komea nuori mies.

Pyllysi tuoksu oli niin huumaava, että kelpasit vaikka juoksukaverikseni.Sinun korvasi höröttivät melkein yhtä suurina kuin minun ja silmäsi killittivät hämärtyvässä illassa. Olit niin valkoinen, että voisin kuvitella olevani sinun ystäväsi! Jos tunnistat itsesi kuvauksesta, tulehan joskus tervehtimään minua lenkillä. Lupaan juosta kanssasi pellolla kuin pieni eläin.
Terveisin
Tahvo, Turun komein poikamieskoira

Peittomyllärin Tahvon blondi löytää täältä http://peittomyllari.wordpress.com/

Toivon mukaan Tahvo on tavannut blondinsa uudelleen. Etsin netistä epätoivoisesti oikeita rakkauskirjeitä ihmiseltä ihmiselle. Mutta kirjeet ovat niin intiimejä, etten sopivia julkaistuja löytänyt. Hyvä näin, rakkauskirjeiden kuuluukin olla salaisia ja henkilökohtaisia. Tahvon ja Romeon kirjeistä saamme vain haalean käsityksen, kuinka palavia rakastavaisten kirjeet toisilleen voivatkaan olla.

lauantai 29. elokuuta 2009

Rakkausmauku by Romeo


Mouruan melodiaa mieliksi sinulle, ikkunasi takana
Herää rakkaani Silkkitassu !
Käännä tupsuiset korvasi ja lempeät silmäsi puoleeni
Katso minua komeaa kolliasi, naapurista
Taas olen täällä keväällä, maaliskuussa
Hajustan oviesi ja ikkunoittesi pielet
sulotuoksuin, merkiksi rakkaudestani
Häntäsi kaari ja väre saa minut suunniltani
Riemulla riennän perääsi, kunhan pääset ulos
Pimeässä yössä sinua odotan
Koitteessa aamun, tulethan ulos Silkkitassu ?
By Romeo


Yhtä varmasti kun tuli kevät ja maaliskuiset illat, istui ikkunamme takana musta Romeo, kollikissa kauempaa naapurustostamme. Vain keltaiset silmät seurasivat sisällä kahta naaraskissaamme, Minttua ja Berttaa. Minttu oli Minttu, mutta norjalainen metsäkissamme Bertta oli maailman kaunein kissa. Hartaasti Romeo odotti neitoja ulos. Romeon oikeaa nimeä emme tienneet, mutta kyllä kissojen kuhertelusta tuli heti mieleen Romeo ja kaksi Juuliaa. Kovilla pakkasilla kävi poikaa sääliksi, ja päästimme sen sisään. Siinä sitten kukkaruukkujen takaa tehtiin molemmin puolin tuttavuutta, ja outoa kissaa haisteltiin. Romeolle kelpasi hyvin neitojen sapuskat. Tapaamisissa olin esiliinana paikallaan, vaikka neitokissat söivätkin e-pillereitä. Ennemmin tai myöhemmin sai Romeo lähteä kotiinsa, tyhjin toimin. Muistelen Mintusta ja Bertasta luopumistamme toiseen kotiin 12 v sitten. Kissat oli meillä 10 vuotta, ennen poikiamme. Pojat osoittautuivat kissoille allergisiksi, joten kissoista luopuminen oli ainoa vaihtoehtomme. Kylmillä talvipakkasilla Romeo tuli tyttöjä tapaamaan, vaikkei kissoja meillä enää ollutkaan. Silloin minulle tuli sydäntäsärkevän ikävä Minttua ja Berttaa.
t Annu

Rakkauskirjeen resepti

Jos ystävänpäivänä onnittelet rakastasi, hän voi loukkaantua. Onhan rakkaus paljon suurempaa, mitä pelkkä kalpea ystävyys. Rakkaus on rajatonta.


Haluaisin syödä kädestäsi ....

Ystävänpäivän lisäksi pitäisi olla olemassa myös rakkaan ihmisen päivä. Rakkaita ihmisiä pidetään niin itsestäänselvyyksinä, ettei heille ole olemassa omaa merkkipäivää. Onneksi rakkaudelle on tilausta joka päivä ja rakkauskirjeitä voi laatia minä tahansa vuodenpäivänä.
Koska tämä blogini on kuvagalleria, olen oikean inspiraation tartuttamiseksi kuvittanut artikkelin aiheeseen sopivalla kuvatöilläni. Kuvia saa vapaasti lainata, ja voin niitä erikseen lähettääkin pyydettäesssä.

Seuraava ohje rakkauskirjeen laatimiseksi on lainattu E-kontakti palstalta http://www.e-kontakti.fi/ . Jos ett keksi kenelle kirjeen kirjoittaisit, löytyy tuolta palstalta moniakin kandidaatteja,miehiä ja naisia, jotka jonain päivänä toivovat saavansa rakkauskirjeen rakkaaksi ja luotettavaksi tuntemaltaan uudelta ihmiseltä.

Resepti rakkauskirjeelle

Kauniisti kirjoitettu rakkauskirje voi sulattaa kovimmankin sydämen ja saada ihminen lukemaan kirje uudelleen ja uudelleen.


En ole kyennyt unohtamaan kuumaa yötä, jolloin tanssit minulle ...

Sekä miehet että naiset pitävät huolta rakkaimpiensa kirjoittamista kauniista rakkauskirjeistä ja runoista koko elämänsä ajan ja pitävät niitä säilössä erityisessä paikassa lukeakseen niitä henkilökohtaisina, yksinäisinä hetkinä.

Tietenkin useammat miehet ja naiset väittävät etteivät heillä ole hajuakaan siitä kuinka rakkauskirje kirjoitetaan, mutta se on paljon yksinkertaisempaa kuin mitä luulet! Tärkeintä mitä tulee tietää oppiakseen kirjoittamaan rakkauskirjeitä, on se että sanojen pitää tulla sydämestä.

Näin teet:

Puhdista kirjoituspöytäsi ja mielesi häiriötekijöiltä. Jos rakastat jotakuta tarpeeksi paljon, ansaitsee hän täyden huomiosi!

Laita kuva rakastetustasi eteesi.

Laita lempimusiikkisi soimaan.

Ota paras kirjepaperisi ja kynäsi esiin, jos aiot kirjoittaa käsin.

Räätälöi rakkaustervehdyksesi tyyliin: ”Rakas____” tai ”Rakastetulleni____,” molemmat ovat hyviä.

Haluan rakkautemme puhkeavan uuteen kukkaansa ...

Aloita itse rakkauskirje kertomalla siitä mikä tekee hänestä niin erikoisen. Luettele vähintään kolme eri ominaisuutta rakastetustasi, mieluiten tunteellisia, fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksia.

<
Rakkautemme on kuin sokeroitua hattaraa ......

Jaa rakkauskirjeesi jatko-osiossa hänen kanssaan yhteisiä toivomuksia ja unelmia tulevaisuudesta.

Oikeisiin tunteisiin ei ole vertauskuvaa mutta silti meidän pitää ne ilmaista. Joten käytä hymiöitä syvimpien tunteittesi ilmaisuun. Niin kuin voit sanoa: ”Tähdet menettävät loistonsa kun katson sinua”.

Suihkuta rakkauskirje kevyellä tuoksulla. Se tulee luomaan totaalisen oman taikansa.

Lopuksi sano ne kolme maagista sanaa: ”Minä Rakastan sinua”. Tai jopa ”Minä rakastan sinua aina”, ” Rakastan sinua ikuisesti”, ”Sydämeni on sinun” ovat hyviä vaihtoehtoja ja tulevat olemaan paras tapa kirjeesi lopettamiseen.

Lähetä kirje postissa tai Internetin kautta ja jää odottamaan vastausta.

lauantai 15. elokuuta 2009

Mikael Agricola 1510–1557


Mikael Agricolan juhlavuosi 2007 tarjosi mm Aku Ankan 4.4.ilmestyneestä numerosta, tarinan käännettynä vanhalle Agricolan aikaiselle suomen kielelle, Roope-seikkailu "Mailman caton päällä". Kiinnostavaa olisi löytää Aku Ankka 14/2007. Meiltä numero on hävinnyt, harmi.



Lyhyesti Mikael Agricolasta

Mikael Agricola syntyi noin vuonna 1510 Itä-Uudenmaan Pernajan pitäjässä Torsbyn kylässä. Maanviljelysperhe lähetti nuoren Mikaelin kouluun Viipuriin.
Suomessa kirkon palvelukseen tarvittiin Martin Lutherin ”uuden opin” miehiä ja muutaman muun opiskelijan lailla Agricola lähetettiin Wittenbergin yliopistoon. Agricola saapui Turkuun v 1539 maisterina ja sai toimen Turun koulun rehtorina. Uskonpuhdistukseen kuului kansankielisen Raamatun saaminen ja Suomessa käännöstyöhön ryhtyi Mikael Agricola. Mikael Agricolalla ja Birgitta Olavintyttärellä oli yksi lapsi, Kristian Agricola s 1550. Vuonna 1554 Agricola nimitettiin Turun piispaksi. Mikael Agricola kuoli 9.4.1557 rauhanneuvottelumatkalta Venäjältä palatessa. ABC-kirjan ohella Agricolan tärkeimmistä saavutuksista pidetään Uuden testamentin kääntämistä suomen kielelle.

Agricola käänsi suomeksi myös lääketieteen teoksia ja muita tervettä elämää koskevia oppaita. Tässä esitettynä mm Rukouskirjan kalenterissa heinäkuuhun liittyvät elämänohjeet Agricolan käyttämällä suomen kielellä teoksessa "Opi nyt vanha ja nuori"

Julius

Heijnekw sen oppin anda.
ettes wictatten Nittulle canna.
Ele kylue/ eli szonda löö.
ele tee silloin haureus töö.
Wni ia hercku welte mös.
nijn sine terwen pyszyt töös.

Telle kwlla eij pide (ninquin se mestari Rasis sano) purgats otettaman/ eli wekeueioma/ Haureus ia palio wni on weltetäpe coua roca/ ia paijstettu liha on wahingolinen. Saluia/ Ruta/ ia Mercke nautitze.

Heinäkuu tämän opin antaa:
niitylle viikatteen voit kantaa.
Älä kylve, älä suonta lyö,
ei sovi myöskään lemmen työ.
Unta ja herkkuja vältä myös,
niin voit tehdä terveenä työs.

Tässä kuussa ei pidä ottaa (näin sanoo mestari Rhazes) ulostuslääkettä eikä juoda mitään väkevää. On vältettävä sukupuoliyhteyttä ja runsasta unta. Raskas ruoka ja paistettu liha ovat vahingollisia. Nauti salviaa, ruutaa ja sokerijuurta.

Mikael Agricola kirjallisuutemme isä 2.)


Sivu ABC-kirjasta, Wides ele tapa, Cudes Ele hooritee, Seitzemes Ele warghasta Nyt Agricolan sanojen kirjoittamisen tapa meitä hymyilyttää ...
Esitelty versio Agricolan ABC-kirjasta on muokattu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Agricola-projektin toimesta. Alkuperäinen teos ilmestyi v 1543. Mikael Agricola lienee isällistä hellyyttä tuntien omistanut ABC-kirjansa eli katekismuksensa toisen painoksen syntyneelle pojalleen. Kirjan alusta löydämme sanat Michael Agricola Christiano Salutem, mikä tarkoittaa, että Agricola tervehti Christiania.

ABCKIRIA
Michael Agricola

Oppe nyt wanha / ia noori /
joilla ombi Sydhen toori .
Jumalan keskyt / ia mielen /
iotca taidhat Somen kielen .
Laki / se Sielun hirmutta /
mutt Cristus sen tas lodhutta .
Lue sijs hyue Lapsi teste /
Alcu oppi ilman este .
Nijte muista Elemes aina /
nin Jesus sinun Armons laina

Ne Kymenen Käskyt

minua racastauat / ia minun keskyni piteuet
Ensimeinen kesky .
Ele cumardha weraita Jumaloita .
Toinen
Ele turhanmainitze sinun Jumalas Nime .
Colmas
Pyhite Lepopeiue
Nelies
Cunnioita sinun ises /
ia sinun eites / ettes cauuaneläisit
Wides
Ele tapa .

Cudes
Ele hooritee .

Seitzemes
Ele warghasta .

Cadhexes
Ele ole wäre todhistaija /
sinun lehemeises
wastan .
Ydhexes
Ele pydhe sinun lehemeises honetta .

Kymenes .
Sinun lehemeises Emende /
Paluelia / Pica /
caria / iucta / ia mite sinun
lehemeiselles onopi /
ele himoitze .

Uscon cappalet .
Ensin Loomisesta
MIne vskon Jumalan päle Isen caikiualtian /
loijan Taijuan /
ia maan .

Lunastuxesta .
Ja mine vscon Jesusen
Christusen / hänen ainoan
Poiansa päle / meiden
Herran . ioca on sikinyt
pyheste hengestä / Syndynyt
neitzeste Mariasta
Pinattu poncius Pilatusen
alla / Ristinaulettu /
coletettu / Ja haudattu .
Alasastui heluetin / colmana
peiuene ylesnousi
coluiasta . Ylesastui taiuasen / Istu Jumalan Isen

caikiualtian oikialla .
Sielte on tuleua domitzeman
eleuet ia colluet .

Pyhytoxesta
Mine wskon pyhen Hengen
päle Pyhen Christitun
seurakunnan / Pyhein
osanottamisen . Syndijen
andexisamisen . Rumin
ylesnousemisen . Ja
ijancaikisen elemen
AMEN

Se Rucus .
Ise meiden
ISe meinen / ioca olet taiuasa .
Pyhetty olkon
sinun nimmes . Lehestulkon
sinun waldacunnas .
Olcon sinun tactos nijn
maasa quin on taiuassa .
Anna miele tenepeiuen /
meiden iocapeiuenen leipen . Ja anna meiden
syndinne andexi / ninninquin

me meiden welgolisten
anname . Ja ele
iodhatta meite kiusauxen .
Mutta päste meite pahasta .
Sille ette sinun on
waldacunda / ia woima /
ia cunnia ijancaikisesta
ijancaikisehen Amen

Engelin teruetus
TErue maria armoitettu Herra on sinun
cansas / Sine olet hyuesti
siugnattu pälen caikeden

waimodhen . Sille ette
hyuestisiugnattu on sinun
rumis hedelme Jhesus
Christus Amen

Casten Sacramenti on
se Ensimeinen / neisse Jumalan
sanois pätetty Meiden Herran
Jesus Christus keski Opetuslapsens
/ sanoden .
MEngette wlgos
caiken mailman / ia
opetaca Euangelium caikille Canssalle . Joca vscopi / ia
castetan / hen tule autuaxi / Joca
tas ei vsco / se cadhotetan . Minulla

on annettu caiki weki / taiuahas
ia maasa . Mengette sijs /
opetaca caiki pacanat / ette he
piteuet caiki mite mine olen teille
keskenyt / castaden heite nimen Isen /
ia Poian / ia pyhen Hengen .
Ja catzo / Mine olen teiden tykenen
iocapeijue maailman loppu'
sahka . Ellei iocu synny wedest
ia hengest / nin ei hen woi Jumalan
waldakundan siseltulle .
Mite Lihasta syndynyt on / se ombi
Liha / Ja mite Hengest syndynyt
on / se ombi hengi

Mikael Agricola kirjallisuutemme isä 1.)


Tuohikirjeiden jälkeinen media

Ihmiskunnan historian käänteentekevimpiin keksintöihin kuuluvaa kirjapainoa on verrattu roomalaiseen kaksikasvoiseen Janus-jumalaan, joka katsoi yhtä aikaa sekä menneeseen että tulevaan. Kirjapaino mahdollisti menneiden aikojen viisauden monistamisen, säilyttämisen ja siirtämisen tuleville sukupolville.


Kustaa Vaasa ja Mikael Agricola tapaavat

Suomessa uskonpuhdistus 1523–1640 korotti kansankielen jumalanpalveluksen kieleksi. Se sai aikaan suomen kirjakielen ja suomalaisen kirjallisuuden syntymisen. Suomenkielisen kirjallisuuden perustaja on Turun piispa Mikael Agricola. Hän suomensi Raamatun Uuden testamentin (Se Wsi Testamenti, 1548) ja kirjoitti muun muassa ensimmäisen suomenkielisen aapisen Abckirian sekä Rucouskirian. Kansan tuli elää herran nuhteessa. Jotta jumalan sana aukeaisi kaikille, tarvittiin kirjapainotekniikkaa sitä jakamaan maamme jokaiseen seurakuntaan.

Suomen kirjapainotoimintaa v 1600 - 1800

Puolta vuosisataa myöhemmin kirjapainot olivat levinneet kaikkialle läntiseen Eurooppaan. Kirjapainotaidon ansiosta kirjoja ja muita julkaisuja voitiin painaa suuria määriä, mikä pudotti niiden hinnan murto-osaan käsin kirjoitettujen kirjojen hinnasta. Julkaistiin akateemisia väitöskirjoja, puheita, onnittelu- ja muistokirjoituksia, rehtorin ja akateemisen konsistorin julistuksia, eri tilaisuuksiin tarkoitettuja saarnoja ja monenlaisia muita painatteita.

Väitöskirjat

Väitöskirjat olivat luentojen ohella tärkein opetusmenetelmä. Kaikkea tietoa tarkasteltiin erittelemällä sitä teesien ja antiteesien avulla ja luomalla johtopäätösten kautta synteesejä, jotka edustivat uutta tietoa ja käsitystä asioiden perimmäisestä luonteesta.

Suomessa väitöskirjat olivat vielä 1600- ja 1700-luvuillakin varsin suppeita, vain muutaman sivun mittaisia eivätkä laajatkaan väitöskirjat sisältäneet muutamaa kymmentä sivua enempää tekstiä. Väitöskirjat olivat professorin laatimia. Opiskelijan tuli osoittaa omaa oppineisuuttaan puolustamalla professorinsa työtä.

Akateemisen kirjapainotoiminnan alkuvaiheet Turun akatemiassa

Koska Turun yliopisto tarvitsi kirjapainoa, toukokuun alussa 1642 kirjapainomestari Wald saapui Turkuun ja ryhtyi toimeen. Nyt Turun akatemia saattoi julkaista väitöskirjoja niin, että suomalaisen yliopiston tieteellisen ajattelun hedelmiä voitiin esitellä sekä koti- että ulkomaiselle oppineelle yhteisölle.

Kirjapainotoiminnan laajeneminen suurvaltakauden lopulla
Turun piispaksi 1664 nimitetty Johannes Gezelius vanhemman (1615-90) huolena oli kansan lukutaidon kehittäminen sekä koulujen ja kirkon tarvitsemien oppikirjojen julkaiseminen. Hän perusti Turkuun oman kirjapainon 1669. Vuonna 1689 Viipurin piispa Petrus Bång (1633-96) perusti kirjapainon myös Viipuriin.

Isoviha katkaisi yliopiston toiminnan Turussa lähes vuosikymmeneksi. Sekä Turun akatemian kirjapaino että Gezeliusten kirjapaino evakuoitiin Tukholmaan heinäkuussa 1713.

Turun akatemian kirjapaino palasi sotaa paosta Ruotsista vuonna 1722. Kirjapaino siirtyi Frenckellin kirjapainosuvun omistukseen 1763. Valitettavasti Frenckellin kirjapainon kaikki seitsemän painokonetta tuhoutuivat Turun palossa 1827.
Yliopiston siirryttyä Helsinkiin Johan Christopher Frenckell III (1789-1844) perusti sinne uuden kirjapainon. Frenckellin kirjapaino on Suomen vanhin edelleen toimiva yritys ja Pohjoismaiden vanhin edelleen toimiva kirjapaino. Akateemisen kustannustoiminnan ovat ottaneet haltuunsa uudet kirjapainot ja kustantajat, jotka vastaavat niin Helsingin yliopiston kuin muidenkin yliopistojen kansallisesta ja kansainvälisestä julkaisutoiminnasta.

Kirjapainohistoria on lyhennelmä Jussi Nuortevan kirjoituksesta

Suomen sivistyksen alkulähteillä


Me ei olla suomalaisia, mutta sivistyneitä kylläkin

Liittyen kirjaston teemaan, aloitan mielenkiintoisen juttusarjan Suomen sivistyksen juurista. Kristinuskon tultua maahamme, oma kielemme on voinut säilyä ainoastaan siksi, että kieltä on voinut käyttää kirjallisena opetuskielenä. Suomen kielen kirjoittamisesta kiittäkäämme Mikael Agricolaa. Suomea tiedetän puhutun eri murteilla muinasisista ajoista lähtien. On kiinnostavaa tietää, miten ja miksi kieltämme on muokattu kirjoitettavaan muotoon.

Tuohikirjeet

Vanhimpana itämerensuomalaisena kirjoituksena pidetään Novgorodin tuohikirjeitä noin 1100-1200-luvulta. Tuohikirje 292 on kirjoitettu tuon ajan karjalan kielellä tai sitä läheisesti muistuttavalla kielellä kyrillisin kirjaimin. Kyseessä voi olla salamaa koskeva loitsu, koska kirjoituksessa puhutaan jumalan nuolesta.


Tuohikirje suomensukuisella kielellä

Kielenä on yleisimmin muinaisvenäjä. Tuohikirjeet ovat henkilökohtaisia kirjeitä, kaupankäyntiin ja omaisuuteen liittyviä merkintöjä ja historiallisia merkintöjä. Tuohikirjeistä ovat kirjoittaneet sivistyneet ja vapaat yläluokkaiset tai kauppiasluokan naiset. Tuohikirjeissä kerrotaan myös tunteista ja ystävyydestä - joukossa on jopa rakkauskirjeitä ja ystävyyden vakuuttamista. Tuohikirjeistä on päätelty, että keskiajalla Novgorodin seudulla ja ehkä laajemminkin Koillis-Euroopassa naiset (lukuun ottamatta ehkä maatalousväestöä) olisivat olleet vapaampia ja koulutetumpia kuin Keski-Euroopan naiset.

Turun akatemian kirjapaino tieteen ja opetuksen palveluksessa 1642-1827
Kirjapainot yliopistojen palveluksessa

Kun Johannes Gutenberg painoi kuuluisan 42-rivisen Raamattunsa Mainzissa 1450-luvun alkuvuosina oli metallisten irtokirjakkeiden käyttö täysin uusi keksintö, jonka periaatteet vain muutama saksalainen ja ranskalainen kirjanpainaja tunsi. Suomen ensimmäinen kirja, Bartholomeus Ghotanin Lyypekissä 1488 painama messukirja Missable Aboense, ilmestyi tänä eurooppalaisen kirjapainotaidon varhaiskautena.


Missable Aboense

Kirjapainohistoria on lyhennelmä Jussi Nuortevan kirjoituksesta

torstai 13. elokuuta 2009

Siivoojan työsuhteen täyttäminen puoliksi neiti Cinderellalla



Töhverön kunnan tekninen lautakunta on päättänyt jatkaa neiti Cinderellan työsuhdetta kirjaston siivoojana. Hän jatkaa puoliksi kirjastovirkailijana ja puoliksi kirjaston siivoojana. Neiti Cinderellalle maksetaan TES:n mukaista palkkaa 7,55 euroa tunnilta siivoustyöstä. Siivoustyönsä lomassa neiti voi ottaa vastaan palautettavia kirjoja.

Cinderellalle on pitkästä aikaa jäänyt palkastaan säästöön ylimääräistä. Yleensä palkka kuluu lemmikkieläinten kissan ja koirien purkkiruokaan. Säästöillään neiti osti itselleen kauniin designleningin, joka oli valmistettu rosan sävyisestä paperimassasta. Toivoa vaan sopii, ettei ulkosalla sade yllätä uuden leningin omistajaa.

RIPAUS RUNOUTTA

maanantai 10. elokuuta 2009

Siivoa ja kierrätä kirjat pois kotoasi

Ennen joka perheen olohuonetta komisti kirjahylly, täynnänsä näyttäviä kirjasarjoja. Tietosanakirjat oli hittejä, mitä hyllyyn kuului hankkia. Kodin komistuksen vakiovarusteena oli usen baarikaappi. Senkin sisällä kuului olla täytettä.



Nyt suuntaus on toinen ja hyllyistä halutaan eroon hinnalla millä hyvänsä, ja jopa ilmaiseksikin. Kodin sisustus on trendikkäämpi ja avarampi ilman hyllyä kirjoineen.

Meistä toisia on askarruttanut, miksi säilöä kirjoja kotiinsa, jos ne kerran on jo luettu. Itse luen kirjat jännittävien juonen käänteiden tähden. Lukunautintoni on mennyt, jos kirjan lopputapahtumat ovat tiedossani. Siksi en lue kirjojani toistamiseen. Säilytän kyllä kirjan, jos tiedän jonkun muun haluavan sen lukea.

Saan mieluisia kirjoja joululahjakasi tai ostan niitä itse kirpputoreilta tai kierrätyksestä. Vaikka kirja olisi ollut miten hieno tai jännittävä, on minun tavalla tai toisella päästävä siitä eroon lukemiseni jälkeen. Mihinkään komeroon en viitsi niitä säilöä, eikä meillä ole kirjahyllyäkään.

Kirjojen kierrättäminen

Viime talvena kun asuimme viikon Kampissa Helsingin keskustassa, oli viereisessä siivessä kirjojen kierrätyspiste, suutarin liikkeen edustalla.
Kun tiesin ohittavani paikan, lastasin mukaani kodistamme Siuntiosta löytämiäni kirjoja, pokkareita, dekkareita, lastenkirjoja ja lehtiä. Joskus aamuisin kirjojen kierrätyspiste oli tyhjä. Jos hylly olikin joskus täynnä, iltaan mennessä kolmasosa kirjoista oli kadonnut uusille teilleen.



Yleisellä paikalla kirjojen kierrättäminen oli kertakaikkisen hyvä idea. Joskus tuurilla löysin hyllystä itselleni uutta lukemistakin. Kirjat olivat sopivasti esillä mm bussimatkalaisille muualle Suomeen.

Löydä kirja bussipysäkiltä

Olen kuullut myös kierrätystavasta, missä kirjat yksitellen jätetään läpinäkyvässä muovipussissa bussiaseman penkille tai muualle samantapaiseen paikkaa. Kaikki kirjat katoavat luettavaksi uudelleen.

lauantai 8. elokuuta 2009

Vanhat best sellerit

Yleinen käsitys on, että vain uusi kirja lyö itsensä läpi ja voi siten ihastuttaa suurta lukijakuntaa. Kuitenkin tulee muistaa, että maailama on jo ennestään täynnä kertaalleen kirjoitettuja kirjoja ja kertomuksia, aina muinaisiin käännettyihin hieroglyyfeihin saakka.



Vahoissa kirjoissa kirjoittamisen tapa voi olla outo, mutta mielenkiintoinen. Vain lukemalla vanhoja, omana aikanaan kirjoitettuja teoksia, voimme päästä perille, mitä sen ajan ihmiset ovat tunteneet ja kokeneet. Mm ikivihreä Viktor Hugon Kurjat on ollut minulle ikkuna menneisyyteen. Millaista on, kun on köyhä, on meille vieras ajatus. Myisitkö hiuksesi ja hampaasi, saadaksesi lapsillesi ruokaa ja vaatetta ? Tarkoitukseni ei ole kertoa kauan sitten kirjoitetusta yksittäisistä kirjoista. Tarkoitukseni on muistuttaa, että kauan sitten kirjoitettu kirja on tänäpäivänäkin yhtä mielenkiintoinen teos, mitä julkaistaan uusia kirjoja.

Markkinatalouudessamme vain uutuus kirja ylittää uutiskynnyksen. Kirjalijan on oltava in, bestseller kirjoittaja, jolta uutta teosta odotetaan malttamattomasti. Missä ovat enstisaikojen bestsellerit, miksi kukaan ei muista mainita heitä. Nuoruuteni romaaneja olivat Viisikko kirjat, sittemmin Karl Mayn, Agatha Christien ja Alistair Mc Cleanin huikaisevat jännitys- ja seikkailukertomukset. Viimeisin takuuvarma ihastukseni on ollut Ken Follet, jonka jännitysromaanit pureutuivat mm päivänpolttaviin sotiin, ja kriiseihin. Folet mm kirjoitti Afganistanin sodasta, siinä vaiheessa kun uutisotsikot olivat aiheista sammuneet. Oli mielenkiintoista elää sodan vaiheet sen oikeassa ympäristössä, lääkärin matkassa.



Viimeisin lukemani kirja, nyt kesällä oli Ken Foletin jännäri, Pimeää Meren Yllä, mitä en ennestään ollut ehtinyt lukemaan. Kirja kertoi suuresta ja ylellisestä matkustajakoneesta, joka aloitti Euroopan ja Amerikan väliset säännölliset reittilennot. Reitti ei ikävä kyllä toiminut kuin yhden kesän. Hanke kaatui turvallisten lentojen mahdottomuuteen, kun USA Englannin rinnalla osallistui Saksaa vastaan käytävään sotaan. Yläilmoissa oli agenteilla tilaisuuksia soluttutua vihollisen keskuuteen. Kirjan juoni oli syystäkin takuuvarmaa jännitystä kirjan viimeisille sivuille saakka. Suosittelen kaikkia Ken Foletin kirjoja luettavaksi, jos muuta mielenkiintoista ei keksi.

maanantai 3. elokuuta 2009

Lumikki

Päivällä mietin satuhahmoa, joka muiden lailla tulisi esiin kirjastaan. Eilinen kirjastossa mellastaminen oli hauskaa ja hulvatonta. Tänään on vakavampi päivä. Prinssi ei saapunut, Lumikki ei herännyt, vaan jäi enkeliksi eläimille.



Minulle on tärkeää meidän naisten mielenterveys, ja olen aidosti huolissani, jos joku meistä tuntee itsensä hylätyksi tai arvottomaksi. Pitää jaksaa uskoa, että huomenna, ehkä ensi viikolla asiat on paremmin. Näin todella tapahtuukin, mutta huominen on itse jaksettava rakentaa. Muistakaa tekin auttaa ystäväänne yksinäisyydessä, myös miehiä. Olen myös sitä mieltä, että yksinäisyys on hyväkin asia. Silloin huomaa muiden läheistensä tärkeyden ja tiedostaa selvemmin, mitä elämältä odottaa. Luin blogin, jossa pitkän liiton jälkeen puoliso jäi yksin, oman hevosensa ja koiransa kanssa. Tulee tarve lohduttaa, vaan oikeita sanoja ei löydä. Lohduttaminen voi toivon mukaan olla yhteistä tekemistä, kuten tämä blogiharrastuskin.

sunnuntai 2. elokuuta 2009

KIRJASTOSSA TAPAHTUU

Näissä kuvissa kertomukset karkaavat kirjoistaan ja aamun tullen kiireellä ne piiloutuvat minne sattuu.


Muinaista nuolenpääkirjoitusta


PinUp-tytöt Tarzanin maisemissa

Kirjastossa tapahtuu teema, ei tarkoita ihmisiä, jotka kuka mitäkin hääräävät hyllyjen välissä tai lukunurkkauksissa. Teeman nimen pitäisi olla " kirjoissa tapahtuu", mutta teema on hauskempi mieltää kirjastossa, tietyssä paikassa tapahtuvaksi yhdeksi suureksi kaottiseksi saduksi tai satujen sekamelskaksi.


Tuhatvuotisen valtakunnan kuningatar on nuukahtanut, ja orjat karkaa

Ajattelkaahan tätä; mitäs, jos jonain yönä kirjojen kertomukset heräisi eloon kansiensa välistä ? Romaanit, jäännityskirjat, runoteokset, tietokirjat ja muistelmat kömpisivät esiin pölyisten sivujen lomasta. Yön ajan kertomukset vaeltelisivat hyllystä ja kirjasta toiseen. Villeimmät sadut karkaisi pihalle.


NiksiPirkan ohjeet ja apinakirja samoissa kansissa !

Kirjojen sankarit ja roistot tietty eksyisi toisistaan. Tarzan joutuisi raamattuun, ja Ihmemaan Liisa arvohenkilön muistelmiin. Purjeveneen rakennusohjeissa kerrottaisiin ruusujen istutuksesta. Purjeveneen kokoamisohjeet pääsisi päiväkotilasten askastelukirjaan.

Visuaalisesti toteutettuna teema on hauska ! Löysin netistä kuvia kauniista ja kuluneista kirjojen kansista. Kuvista melkein haistoin vanhan kirjan tuoksun ja muistin kellertävät sivujen värit, ja hiirenkorvat. Mitä kaikkia ihania kertomuksia kirjat sisältävätkään. Kirjojen kannet on kauniita, ne houkuttelevat lukemaan.


Puurot ja pesujauheet on menneet sekaisin


Pojat lapioi hiekkaa Taj-Mahalin historiasivulla


Sisäkön käsikirja on oudosti uudistunut ?


Apua, myös synnytys ja imetys-ohjeet on väärässä kirjassa !


Yhteiskuvassa Herra Neandertalin kanssa

.... kirjasto jutut jatkuu alemmassakin artikkelissa

Rakkaat piirrettymme



LAPSUUDEN ENSIMMÄINEN KIRJA

Muistatko lapsuutesi ensimmäisen kirjan ? Sen kirjan jota iltasatuna luettiin ennen nukkumaan menoa ? Mummoni Hilda ei lukenut iltasatuja kirjasta, vaan kertoi omia keksimiään kertomuksia, pikku tarinoita...mm Vääräkaula Mantasta. Manta oli ennen sodanaikaa olleen kanalan diiva. Diivailu loppui kun koira puri Mantan kaulan kieroksi. Mummo myös kertoi koneesta, jolla haudottiin munista valmiiksi tipuja.
Vieläkin minua askarruttaa, miksi kanat ei itse hautoneet muniaan ja millainen mahtoikaan olla hautomakone ?

BAMBI YSTÄVÄMME

Oman ensimmäisen lapseni Lassen rakkain satu oli Bambi, jota katsottiin moneen kertaan. Kun kolmen ikävuoden jälkeen Lassen menemistä suunniteltiin perhepäivähoitajalle, esittelin Lassen hoitaja Irmelille, jonka näimme ostarilla.
Tässä on sitten Lasse poikani. Lasse katsoi minua tuimasti, ja totesi vakavana -
minun nimihän on Bambi !!
Tuossa taustalla soi aivan ihana Bambi-elokuvan musiikki, jossa reipas- heleä kuoro esittää vesipisaroiden konsertin. Suosittelen Bambi elokuvaa ja kirjaa ensimmäiseksi iltasaduksi. Juoni on helppo ja sydämmellinen. Elokuvassa tosin on myrskyinen jakso, josta muistan herkkien lasten reagoimisen. Sitten kun toinen lapsemme Juho oli syntyi, olikin lastenkirjoja ja elokuvia kertynyt jo enemmän



kirjahyllyyn. Kuten itsekin huomaat Bambin musiikki ihastuttaa kuulijaa. Kannaattakin opettaa elokuvien musiikin avulla lapsi kuuntelemaan sitä. Kysyä mitä lapsi siitä pitää, ja mitä tulee äänistä mieleen ? Lapset herkitysvät musiikille, ja oppivat siitä pitämään aikuisikään saakka. Itse löysin musiikin aikuisena elokuvien kautta mm Chaplinin kaupungin valot. Omien lapsieni kanssa löysin tämän ihanan piirrettyjen ikivihreän musiikin alan. Tässä olisi myös mummeille kivaa tekemistä ja kuuntelemista lasten lasten kanssa ! Mm Liisa Ihmemaassa musa on valloittavaa, mukana on kunnon iso orkesteri, ainakin vanhoissa piirretyissä.