Sarköy ja kesän 2011 mysteerit

Turkissa 6.6.2011 alkanut loma Einen kanssa oli vaiherikas, mistä jäänee jännitävät seikkailut päällimmäisenä mieleen. Myös onnea oli matkassa, paljonkin. Hyvä onni pelasti meidät heti Seutulan lentokentällä, kun ystävällinen rouva huomasi minun penkille unohtamani käsilaukun. Jos rahat ja luottokortit kun olisivat hävinneet, olisi matka tyssännyt jo heti Suomeen. Istanbulin lennolla vieressämme istui insinööri


Markkinoilla

opiskelija Saigonista, jota jututtamalla matka kului tosi nopeasti. Perillä Ataturkin lentokentällä yömyöhään jouduimme riitelemään vääränlaisesta, vanhasta ja likaisesta vuokra-autosta, mitä emme ajokiksemme huolineet. Auton piti olla Fiat Doblo, eikä mikään muu.


Saisikos olla rinkeleitä ?

Ilman autoa sitten suhautimme taxilla keskustaan Sultanahmetin kapeille kujille, mistä Sultan's Eye Comfort Hotelimme ei meinannut millään löytyä. Hotellialue oli tuttua ravintoloitten täyttämää keskustaa, missä suurten moskeijoitten rukoukset kuului vierestä. Sultan,s Eye hotellissa hyvää oli 1 kerros, kalterit ikkunoissa ja erinomainen palvelu. Huonoa oli yhteinen kapeahko parivuode, kuin ikään hääparille tarkoitettu. Sanomattakaan, että olin hotellia varattaessa jo


Pullakaupan pojat

kirjallisesti viestittänyt, että tarvitsemme omat vuoteet kummallekin.
Hotellipoika sai meiltä kiitosta, kun järjesti meille vuokra-autoksemme Fiat Doblon, mitä toivoimme. Seuraavana päivänä iltapäivällä olimmekin jo 200 km:n päässä perillä Sarköyssä. Miten arvata saattoikaan, asunnolla oli yllätyksiä ja mm sähkökaapin avain oli kateissa. Lisäksi yläkerran pöntöstä löytyi iso kuivunut p-jätös. Yläkerran kylpyhuoneesta vedenpaine oli poissa, emmekä jaksaneet pönttöä heti kuurata puhtaaksi. Hajun haitta oli ikävä ensimmäisenä yönä, mitä emme tulleet heti hoksanneeksi. Myös kuistille piilotettu avain oli kateissa ja radio hävinnyt. Omituiset ikävät mysteerit selvisivät meille vasta lomamme loppupuolella, kun talonmies Sokeri selvitti, miksi edellinen talonmies Mehmet oli saanut kenkää. Ex-talonmies oli asustellut ihmisten asunnoissa luvatta, kuten meidänkin talossamme.

Joka päivä asioidessamme Sarköyssä kaupungilla saimme uusia tuttavuuksia. Näitä ystävällisiä ihmisiä Eine kuvasi kamerallaan. Kuvien kertomusten aiheena voisi olla - työn sankarit, itse toimissaan. Einen kuvissa esiintyivät ahkerina tutut miehet tapu-toimistossa, kuten kauppiaskin myymässä kadulla rinkeleitään. Ilmat Turkissa Marmarameren ympäristössä olivat erikoisen pilvisiä tuohon kesän aikaan nähden. Minä nautin viileydestä, millaista aina saisikin olla lomalla minun puolestani. Ikävä tieto oli minulle ja perheellemme. Naapurimme vanha Ibrahim oli kuollut sydänkohtaukseen, vain päiviä ennen Sarköyhin tuloamme. Autossamme oli mukana naapurille tuliaikseksi tarkoitettu ruukkukukka, minkä istutimme muistoksi omaan pihaan. Vaimoa Birdalisaa emme tavanneet, koska huvilalle ei ole asiaa ilman rakasta miestä. Viimeisinä viikkoinaan Ibrahim oli aloittanut remontoimaan taloaan, ja syystäkin oli hänen kuntonsa ollut ilmeisesti koetuksella.


Pilvistä säätä

Lomaa jatkettiin autolla ja lautalla reissaten Aasian puolelle Canakkaleen. Matka jatkui Erdekkiin, missä yövyimme kelpo hotellissa hiekkarannalla. Istanbuliin tullessa oli valtatiet täynnänsä raskasta liikennettä. Oli myös iltamyöhä ja vahingissa eksyimme Aasian puolelle, vaikka luulimme jo ylittäneemme leveän Bosborin sillan. Jos voisin kuvitella eksyväni, niin en ikinä noin pahasti, miten pimeässä sinä iltana kävikään. Meillä oli onnea matkassa, ja Einen ansiosta saimme apua hätäämme ystävällisiltä hotellivahdeilta. Sovitusti seuraten edellä ajavaa taxiautoa Bosborin silta vihdoin ylitettiin yöllä. Automatkamme päättyi Istanbulin keskustaan Petrol Palacen hotellille 14.6.2011.
Petrol Palacessa nukuimme pitkään aamuisin, teimme keskustassa ostoksia riemurinnioin, mitä nyt naiset keksivätkään itsellensä ostella ja katsella. Kumpikaan ei tietty mitään rajoituksia toiselleen ollut asettamassa. Samoista koruista ja vaatteita oltiin kiinnostuneita esim Grand Basaarin alueella. Yhtenä päivänä vierailimme sisällä Topkapin haaremissa, mitä tutustumista olinkin suunnitellut pitkään aiemmin. Istanbulissa viihtyisin hyvin 3 päivän sijasta viikonkin verran ja harmitti kun loma loppui taas aivan kesken kaiken, juuri kun vauhtiin pääsimme.


Mökille patjat mukaan !


Sarköyssä naapurillakin oli ongelmaa sähkökaapissaan

Nyt kesä jatkuu Suomessa ja matkalaukuissa pestävää pyykkiä riittää ....