lauantai 15. elokuuta 2009

Suomen sivistyksen alkulähteillä


Me ei olla suomalaisia, mutta sivistyneitä kylläkin

Liittyen kirjaston teemaan, aloitan mielenkiintoisen juttusarjan Suomen sivistyksen juurista. Kristinuskon tultua maahamme, oma kielemme on voinut säilyä ainoastaan siksi, että kieltä on voinut käyttää kirjallisena opetuskielenä. Suomen kielen kirjoittamisesta kiittäkäämme Mikael Agricolaa. Suomea tiedetän puhutun eri murteilla muinasisista ajoista lähtien. On kiinnostavaa tietää, miten ja miksi kieltämme on muokattu kirjoitettavaan muotoon.

Tuohikirjeet

Vanhimpana itämerensuomalaisena kirjoituksena pidetään Novgorodin tuohikirjeitä noin 1100-1200-luvulta. Tuohikirje 292 on kirjoitettu tuon ajan karjalan kielellä tai sitä läheisesti muistuttavalla kielellä kyrillisin kirjaimin. Kyseessä voi olla salamaa koskeva loitsu, koska kirjoituksessa puhutaan jumalan nuolesta.


Tuohikirje suomensukuisella kielellä

Kielenä on yleisimmin muinaisvenäjä. Tuohikirjeet ovat henkilökohtaisia kirjeitä, kaupankäyntiin ja omaisuuteen liittyviä merkintöjä ja historiallisia merkintöjä. Tuohikirjeistä ovat kirjoittaneet sivistyneet ja vapaat yläluokkaiset tai kauppiasluokan naiset. Tuohikirjeissä kerrotaan myös tunteista ja ystävyydestä - joukossa on jopa rakkauskirjeitä ja ystävyyden vakuuttamista. Tuohikirjeistä on päätelty, että keskiajalla Novgorodin seudulla ja ehkä laajemminkin Koillis-Euroopassa naiset (lukuun ottamatta ehkä maatalousväestöä) olisivat olleet vapaampia ja koulutetumpia kuin Keski-Euroopan naiset.

Turun akatemian kirjapaino tieteen ja opetuksen palveluksessa 1642-1827
Kirjapainot yliopistojen palveluksessa

Kun Johannes Gutenberg painoi kuuluisan 42-rivisen Raamattunsa Mainzissa 1450-luvun alkuvuosina oli metallisten irtokirjakkeiden käyttö täysin uusi keksintö, jonka periaatteet vain muutama saksalainen ja ranskalainen kirjanpainaja tunsi. Suomen ensimmäinen kirja, Bartholomeus Ghotanin Lyypekissä 1488 painama messukirja Missable Aboense, ilmestyi tänä eurooppalaisen kirjapainotaidon varhaiskautena.


Missable Aboense

Kirjapainohistoria on lyhennelmä Jussi Nuortevan kirjoituksesta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kiva kuulla, jos aihe kiinnostaa sinuakin,