tiistai 24. maaliskuuta 2009

Lemmikille, parane pian kortti


Ajatelkaas iso nalle, jolla on side korvassa maksaa 550 euroa, ja pienin 220 euroa. Ne on Saksassa keräilyharvinaisuuksia, ja niistä on karvakin kulunut pois. Eli mitään yli 40-vuotta vanhoja leluja ei kannattaisi heittää pois, vaan korjata ja säilyttää. Taidan mennä kierrätyskeskukseen tonkiman sen pehmolelukasan uudelleen.


Hau, hau, ja wuhh...

Parhaillaan suunnittelen korttisarjaa lemmikeistä, jotka tuovat iloa ja tohinaa elämäämme. Itselläni ei lemmikkejä ole, mutta on ollut norjalaisia metsäkissoja ja lassie koirani Pepi. Mummolassa minulla oli tusina pupua. Viikonloppuna löysin netistä ihanan saksalaisen nukkekaupan, missä myytiin kunnostettuja antiikkileluja, lähinnä nukkeja. Tavallisten nukkejen lisäksi sivuilla oli sairaanhoitajia ja lääkärinukkeja. Kaikkea oli kaupan myös kappaleina, ja noista suloisipia olivat kunnostettavat koirat ja nallet. Noista aineksista kehittelin idean eläisairaalasta ja sen nukkehoitajista.

Muistin miten kipeää oli, kun kaverin koira oli sairaalassa kuoleman kielissä. Epätietoisuus lemmikin paranemisesta raastoi meidän jokaisen sydäntä. Voin olla huolissani paitsi eläimestä, myös ystävästäni, miten hän jaksaa selvitä yli surun, jos lemmikki menehtyy. Näistä tunteista päätin tehdä lemmikkejä varten korttisarjan, missä voi ilmaista ystävälle lohtua, myötätuntoa tai toivoa lemmikin pikaisesta paranemisesta.

NYT KUN KORTTISARJANI ON LONNOSASTEELLA, ELÄINKORTTEJA SAA KOPIOIDA OK ITSELLEEN. Jos jossain vaiheessa myyn kortteja, joudun veloittamaan jotain nettikorteistakin. Eli ottakaa korteista kopiot jo nyt. Korteissa on signeeraukseni By Love Annu 3/2009 tuollaisessa vanhassa kirjekuoressa kortin ylä- tai alalaidassa.

Nyt valmiina minulla on vain tämä yksi mallikortti, mutta väsään niitä lisää tällä viikolla, ehkä 1 kuva/päivässä. Jos joku haluaa johonkin korttiin oman lemmikin kuvan, teen private kortin ihan mielelläni,jos lähetät kuvan minulle e.mailitse.

t Annu

sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Oletko jo paininut Sumo Paintin kanssa ?


Kuvankäsittelyssä olen käyttänyt 3 eri ohjelmaa, Mikrosoftin Picture It Photo 0.7, Photo Editoria ja Picasa 3:sta. Ohjelmien hyvät ja huonot puolet vaihtelee (tai sit en osaa niitä käyttää kunnolla). Ihka tavallista on, että siirtelen kuvaa ohjelmasta toiseen paremman tuloksen aikaansaamiseksi. Voin myös osan kuvasta muokata eri ohjelmalla, ja sitten paloina siirtää kokonaiskuvaan. On ollut useissa kuvissa, että olen käyttänyt kaikkia kolmea ohjelmaa.
Itse en ole noita ohjelmia keksinyt, vaan poikani ne asensi koneelleni. Viimeksi Juho väsäsi bändiharrastuksestaan itselleen ns imagekuvan, ja minusta se on hieno. Niiden bändillä oli viime tiistaina koululla ensi esiintyminen. Bändi soitti AC/DC:n biisejä. Lisäksi Juho soitti yksin James Bond elokuvan tunnetuimman alkumelodian keyboardillaan.

Nyt eksyin aiheestani, kun piti kehua poikaa. Tärkeää uutta kuvankäsittelyssä on, että suomalainen tiimi on kehittänyt kätevän ohjelman Sumo Paintin. En ole tuota vielä kokeillut, mutta aloittelen opettelua, kun ehdin.
Ohjelma on ilmainen ja sen helppoutta on kehuttu, sekä ominaisuutta missä on yhdistetty piirrustusohjelma, ja kuvankäsittely samaan tuotepakettiin. Tässä linkki Sumo Paintiin: http://www.sumo.fi/web/

Tässä myös uutinen, missä kerrotaan enemmän Sumosta:

http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2009/03/suomalaisella_sumo_paintilla_huima_suosio_internetissa_617801.html

torstai 19. maaliskuuta 2009

Idea omasta kuvagalleriasta

Kotiäitinä kotona taloustyöt puuduttavat, ja on ollut virkistävää välin tehdä muutakin. Kuten eräät ovat huomanneet olen pikkuhiljaa oppinut hyödyntämään blogissani eri kuvankäsittelytekniikoita. Esimerkistä on kiittäminen muita täällä blogimaailmassa. Olen sivuillanne nähnyt upeita kuvia ja tunnelmia. Tästä sain ajatuksen, että pystynen tuohon itsekin. Merkittävimmän kiitoksen ansaitsee Itkupilli ja Elegia upeilla blogipohjillaan. Heidän ansiostaan vakuutuin, että kaikkea hauskaa on mahdollista tehdä kuvankäsittelyn keinoin.
Aikaisemmin Kauko Maa blogini toimi ulkomaan loma-asuntojen vinkkisivuna. Valmiille blogilleni ilmeni kuvatöitteni puolesta parempi käyttötarkoitus. Blogistani tein Annun kuvataidegallerian, joten tervetuloa tutustumaan töihini.
Alkuaikojen kuvat oli minulle kokeilua, mutta haluan nuokin tekeleet taltioida muistoiksi galleriaani.Jatkossa saanen väsätyksi viikossa 1 - 2 hauskaa kuvateemaa blogiini ja toivon, että kuvat keventäisi tavallista arkipäivää.

Liikennerajoitukset ei koske punaista autoa

Taidekuvissani ei tallustella jalat maassa, tai pyörät tiessä. Realismi on blogissani tuntematon käsite. Kapteeni Koukku, menninkäiset, kuin Pekka-Puupääkin ovat totta taiteessani. Kuten linssiluteille on ominaista, esiinnyn galleriani kuvissa itsekin, pienenä tyttönä ja vähän isompanakin.















Liikennerajoitukset ei koske punaista antiikkiautoa. Lujaa ajettaessa saattaa tosin autosta lähteä väri ja tavarat lennellä kyydistä.













Perheessäni on astmaa, emmekä tämän vuoksi voi hankkia kotieläimiä. Siksi teoksissani on pörröisiä koiria, villejä kissoja ja poneja.

Huonoista kuvista näyttäviä korostamalla

Allaolevista kuvista saatte käsityksen, kuinka haaleasta ja huonosta valokuvasta saa tuunattua ylikorostamalla hienot taidekuvat, vaikkapa oman huoneen seinälle.







Minä halusin olla balleriina, Juho merirosvopäällikkö

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Sininen Uni, kuormurin kyydissä




Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö, niin Nukku-Matti nousee ja ovehen hiljaa lyö. On sillä uniset tossut ja niillä se sipsuttaa, se hiipii ovesta sisään ja hyppää kaapin taa.

Ja sillä on uninen lakki ja sininen, uninen vyö ja unista jäätelön palaa se pienillä hampailla syö. Ja sillä on sininen auto ja se auto hyrrää näin: surrur, surrur ja lähtee unen sinistä maata päin.

Ja pieni sateenvarjo on aivan kallellaan ja sinistä unien kirjaa se kantaa kainalossaan.Ja unien sinimaahan se lapset autolla vie.Surrur, surrur ja sinne on sininen, uninen tie.
Ja pieni sateenvarjo on aivan kallellaanja sinistä unien kirjaa se kantaa kainalossaan.Ja unien sinimaahan se lapset autolla vie.Surrur, surrur ja sinne on sininen, uninen tie.