Mikäs vauvoja naurattaa ?

Hymy

Hymy perustuu katseeseen - Vauva alkaa tavoitella katsekontaktia hyvin pian. Tutkimusten mukaan vauva alkaa hakea kasvoista nimenomaan silmiä aktiivisesti noin neljän viikon iässä. Jos äideiltä kysytään, niin useimmat kyllä toteavat ensimmäisten tarkoituksellisten katsekontaktien syntyneen jo synnytyssairaalassa.

Katsekontakti

Katsekontakti on perusta sosiaaliselle hymylle. Vauvan kasvot mutristuvat herkästi mitä erilaisimpiin ilmeisiin, mutta aito hymy erottuu vatsanväänteestä nimenomaan katsekontaktin myötä. - Vauva tavoittaa katseen, tapittaa hetken silmiin - ja hymyilee. Ensimmäinen sosiaalinen hymy on kehityksen tärkeä virstanpylväs, ja se tulee yleensä 4 - 8 viikon ikäisenä. Jos hymyä ei vielä 10-viikkoisenakaan kuulu, voi olla syytä alkaa seurata, kuuleeko ja näkeekö vauva normaalisti.



Tärkeä nauru

Vauva ääntelee monin eri sävyin saadakseen vanhemman kiinnittämään huomion itseensä ja viestiäkseen erilaisia asioita. 6 - 7 kuukauden iässä jokeltelu muuttuu rytmiseksi ja vauva käyttää konsonantteja. Naurun merkitys on suurempi kuin tähän asti on tiedostettu. Konsonanttijokeltelu alkaa hyvin pian naurun jälkeen, sillä nauru harjoittaa samoja lihaksia, joita tarvitaan puheen kehityksessä, Laakso huomauttaa. Ei olekaan lainkaan turhanpäiväistä naurattaa lasta niin paljon kuin jaksaa ja yhdessä hyvältä tuntuu!

MIKÄS VAUVAA NAURATTAA ?


Puolen vuoden jälkeen vauvan kommunikaatiovarastoon liittyvät kommunikoivat eleet. Hän osoittaa, tavoittelee ja ojentaa. Yhdeksänkuisena tulevat ymmärtävät eleet, ja tyypillisesti ennen yhden vuoden ikää hän oppii vilkuttamaan ja esimerkiksi pyytämään syliin ojentamalla käsiään. Vuoden iässä hän hallitsee jo lukuisia eleitä, ehkä muutamia sanojakin. Varsinaiseen vuoropuheluun lapsi kykenee kuitenkin jo hyvin varhain. Jo parikuinen voi vastailla jutteluun ääntelemällä vastavuoroisesti.

Lasten välinen vaihtelu on hyvin suurta. Yksi nauraa käkättää jo ääneen, kun toinen vasta virittelee hentoa hymynkaretta. Osa lapsista esimerkiksi ei ole kovin herkästi sosiaalisesti lämpiäviä, vaan he tarvitsevat hieman houkuttelua. Vuorovaikutukseen kannattaa kuitenkin kannustaa, sillä jos vuorovaikutus on kovin vähäistä, se sulkee monia muita oppimisen ovia. Lasta voi harjoittaa, esimerkiksi naurua voi houkutella esiin.

Inka Töyrylä, Piltti-piiri nro 02 / 2007

HASSUT SEDÄT

HUPSUT TÄDIT