Jumalattaremme Hygienia (1.osa
(by english in the end)
Kuten Psyke Hygieniakin kuulostaa kauniilta jumalattaren nimeltä. Pidän yllä iluusiota, että nimi on jollekulle puhtauden esikuvalle kuulunutkin. Nimi kuulostaa puhtaalta ja arvokkaalta.
Koska molemmat nimet on kauniita, ja ihmiskunnalle elintärkeitä, olen ristinyt blogini patsastytöt, kaksoset Psykeksi ja Hygieniaksi 
Idässä oli toinen uskonto ja moniavioisuus. Päivän rutiinit liittyivät peseytymiseen ja lämpimässä ilmastossa virkistäytymiseen, varsinkin vauraissa kultuureissa, kuten Ottomaanien valtakunnassa Turkissa. Muiden maineikkaiden sulttaanien lailla mm Turkin sulttaani Murad III (1546–1595) piti yllä kylpemisen kulttuuria haaremissaan. Hänen haaremiinsa kuului 1 200 orjamarkkinoilta hankittua kauneinta naista, joita vartioivat yli 400 eunukkia. Murad III katseli usein arabeskien takaa kuinka alastomat naiset ilakoivat ja viettivät aikaansa vesialtailla. Haaremin altailla musiikki, laulu ja seurapelit loivat viihtyisää ilmapiiriä.
Miten mahdettiinkaan maailmassa hoitaa meille itsekullekin tärkeää henkilökohtaista hygieeninaa ennen kylpyhuoneen keksimistä ?
Suomessa pienenkin torpan asuinmiljööseen kuului sauna. Pesutila oli usemmiten savusauna, lisäksi oli erillinen huussi ulkona ja järvi, minne pulahtaa. Tosin se oli jäässä talvella. Mutta pehmeässä hangessa saattoi kiereskellä itsensä puhtaaksi ilman vettäkin. Vaikka uitiin ja saunottiin, kirput ja täit alati kiusasivat metsien mökkiläiskansaa. Kaupungissakin peseydyttiin yleisissä saunoissa, kun muita mahdollisuuksia ei juurikaan ollut. Kuppari oli kansanparantajan ammatti. Saunassa tehty kuppaus elvytti väsynyttä kehoa, ja ennaltaehkäisi pelättyjä sairauksia.
Yksin oli hankalaa peseytyä, sisar oli selänpesijä
Maaseudulla naisväki keitti saippuansa 1950-luvulle asti kotona teurasjätteistä ja koivuntuhkasta. Tarvittaessa pesupala sai tuoksunsa tervasta, sitruunasta, yrteistä ja hajuvesistä. Olimme todellakin pesseet itsemme teurasjätteillä, ja sanamuotoa korjaillen pesemme edelleenkin, koska saippua on yhä päivittäisessä käytössämme. Ainakin saippuan valmistus on ekologista. Saippuamainoksissa ei puhuta selkokielisesti tuotteen sisältämistä aineosista.
Ihosta lika irtosi vihtomalla ja kuumalla vedellä
Miten toimittiin Hygieenian kanssa Lähi-idässä ja muilla kuivilla seuduilla ennen Embon ja Lambin keksimistä ? Karavaaneilla ei ollut mukanaan huuhtelevaa bidettä. Takaliston pyyhkimiseen käytettiin vastenta kättä. Uskontoihinkin liittyvissä ohjeistuksissakin oli säädetty nimenomaan vasemman käden varatun pyyhkimiseen. Oikeaa kättä tuli käyttää syömiseen. Entäs jos olikin vasenkätinen ?
Tässä pestään pyykki, lapset ja astiat samassa pesualtaassa, kätevää
Peseytyminen ja puhtaus ovat kuuluneet kautta aikojen ihmisten arkeen. Hyvä esimerkki tästä on antiikin Rooma, missä keisarit rakennuttivat toinen toistaan komeampia kylpylärakennuksia yleiseen käyttöön. Jo muinaiset egyptiläiset nauttivat kylpemisestä ja he käyttivät saippuaa peseytymiseen ja ihosairauksien hoitoon. Saippuan valmistamisen taito levisi Eurooppaan Egyptistä ja roomalaiset kylpyläkulttuurit suorastaan jumaloivat saippuaa. Peseytyminen oli tällöin hyvin pitkälti sosiaalinen tapahtuma, sillä kylpylöissä tavattiin tuttuja ja pidettiin jopa kokouksia. Sen sijaan myöhemmin renessanssiajan ihminen piti peseytymistä turhamaisena ja uskoi, että sukupuolitaudit levisivät saunan kautta. Yläluokka hautasi hajunsa tuoksusaippuoihin ja hajuvesiin.
Saunassa Marie Antoinetten haikaranpesä olisi saanut kyytiä
Wellcome to Ottoman Harem !Life in the Topkapi Palace Ottoman harem was very different from what was imagined by Europeans. In Ottoman society, as an institution Topkapi harem life reflected the secluded privacy of family life. Topkapi Harem tour will take about half hour and will definitely be a reward to everyone interested in Ottoman harem life. Harem compound is in the second courtyard of the palace.
The "cariyes" who served sultan's wife or mother sultan, under the guidance of the sultan's mother, were taught to read and write, play music, and the intricate rules of palace etiquette and protocol. They were trained and educated in the skills and accomplishments considered appropriate for women at the time. After a certain number of years in service they were allowed to marry. Very few were honoured even by the privilege of waiting at the sultan's table, and still fewer became royal wives. Hurrem Sultan was a good example of palace opportunities for cariyes.
Generally speaking, "cariyes" had an important place in the royal harem. They were cared and treated as if they were the flowers of the harem just like the flowers in a garden. This is evident from the names of the harem women as they began to receive melodious Persian names like Laligül (Ruby Rose) and Nazgül (Shy Rose) that suggested they were as beautiful and graceful as flowers.
The image of a harem conjures visions of opulent surroundings filled with beautiful and sensuous women. It was imagined that their sole duty was to entertain a sultan. This image may have been falsely based on the imperial harems of the sixteenth and seventeenth centuries of the Ottoman Empire. In this period of history, harems played an important role in the governing of the Ottoman Empire. This most renown period was known as the Reign of Women, the Kadinlar Sultanati. The involvement of the harem women, and more specifically, the Valide Sultan (Sultan's Mother or Queen Mother) and the Sultan's favourites (favoured harem women), in state politics, diminished the power and position of the Sultan. As the Sultan was the head of the government (or Divan), this interference proved to be detrimental to the Ottoman Empire.
www.lydotravel.com/Ottoman-harem.html
.jpg)
Tekstit
