perjantai 13. marraskuuta 2009

Kännikaloja ja Merenneitoja, onko heitä ?


Kännikala

Tuoreen kalan paras tuntomerkki on puhdas ja raikas tuoksu. Myös silmät ovat kirkkaat, kosteat ja ulkonevat. Kalan värit ovat kirkkaat ja kalaa peittää kauttaaltaan hiukan kiiltävä, tasaisen ohut suojaava limakerros.

Kalankasvatukseen soveltuvat lajit, jotka sopeutuvat suljettuun ympäristöön ja jotka tuottavat runsaasti jälkeläisiä. Lisäksi lajien tulee olla nopeakasvuisia, tehokkaasti rehua hyödyntäviä ja taudinkestäviä. Kala syö ja kasvaa vain, jos se voi hyvin. Jääkauden jäljiltä Kännikala jäi eristyksiin Suomen vesistöihin ja siitä kehittyi oma lajinsa. Rehevöityminen on kuitenkin tehnyt Kännikalan elon tukalaksi. Liian moni yksilö kärsii kroonisesta hapenpuutteesta.


Merenneito

Merenneito eli vedenneito on taruolento, jonka tunnistaa jalkojen sijaan lantiosta alkavasta pyrstöstä ja pitkistä hiuksista. Moni merimies on kertonut nähneensä vedessä ensin naisen yläruumiin, sitten nopeasti huitaisevan pyrstön. Merenneito on pitkähiuksinen nainen, joka elää vedessä ja hengittää sen alla yhtä hyvin kuin ilmassa. Merenneito muistuttaa suuresti seireenejä, laulullaan lumoavia naisen yläruumiin ja linnun alaruumiin omaavia lumottaria.Ne pystyvät pidättämään hengitystä paljon pidempään kuin ihminen. Miespuolinen merenneito on Vetehinen.


Elokuvassa Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä (1957) Pekka Puupää ja Pätkä kohtaavat saaristossa uintiharjoituksissa merenneidon, ja vievät tämän mukanaan Pekan kotiin Voikukankadulle.


Pallokala

Kambodzalainen kalastaja koki tuskaisia hetkiä, kun vaarattoman ja lempeänoloinen pallokala yllättäen puri kiinni tämän nivusiin. Kalastaja oli kokemassa verkkoaan ja havaitsi saaneensa saaliksi myös pallokalan. Kun kala oli irti verkosta, puraisi se yllättäen kiinni miehen genitaaleihin. Paikallislehti julkaisi kuvan kalastajasta makaamassa sairaalassa haaroväli tiivisti paketoituna. Turman uhrin uskotaan toipuvan vammoistaan.
(Älkää uskoko kaikkea, mitä luontoaktivisti Annu kirjoittaa, omaksi huvikseen)

sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Ryhdy huussikummiksi !

Maailmassa on noin 2,6 miljardia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet asianmukaista käymälää. Käymälöiden puute surmaa tänäänkin tuhansia lapsia ja aikuisia. Asianmukainen kuivasanitaatio helpottaa elämää monella sektorilla. Katso tästä mihin kaikkeen kummitoiminnalla voit vaikuttaa! Kummitoiminta vie avun ihmiseltä ihmiselle ja varmasti perille. Uusien käymälöiden ja terveystiedon avulla ihmisten hyvinvointi kohenee ja he ovat terveempiä auttamaan itse itseään. Käymälät rakennetaan yleisiin kohteisiin (mm. kouluille), joissa ne hyödyttävät mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa.



Mwaitwan koululaisia, olosuhteista huolimatta kaikki ovat innokkaita oppimaan



Sambian kuivasanitaation kehittämishanke (ZASP)

Keväällä 2006 alkaneen ZASP-hankkeen tarkoituksena on parantaa Sambiassa Kalokon heikkoa sanitaatiota ja lisätä ihmisten hyvinvointia ja hygieniatietoisuutta rakentamalla kuivakäymälöitä ja antamalla hygieniakasvatusta. Hankkeen (2006-2011) päärahoittajana toimii Ulkoasiainministeriö.


Oppilaita. Luokkahuone on melko pimeä sillä valoa tulee vain pienistä ikkuna-aukoista

Hanke-alueKaloko sijaitsee Sambian keskiosassa, Copperbeltin provinssissa, noin 70 km Ndolasta etelään. Sen pinta-ala on noin 260 km2 ja sen 11 kyläkeskittymää asuttaa noin 10 000 ihmistä. Hanke-alueella on kolme isompaa koulua sekä klinikka, koulutuskeskus ja useita pieniä kyläkouluja. Paikallisena yhteistyökumppanina toimii Kaloko Trust Zambia.

Lähes 60 prosentilla alueen asukkaista ei ole käytössään käymälää. Osassa kouluista ei ole lainkaan käymälöitä tai ne ovat huonokuntoisia. Avoimeen maastoon ja vesiin ulostaminen levittävät tehokkaasti taudinaiheuttajia ja luovat otolliset olosuhteet loisten lisääntymiselle ja leviämiselle. Lasten on hankala käydä koulua, kun koko päivän aikana ei pääse käymälään. Pidättäminen ja epähygieeniset olot aiheuttavat muun muassa virtsatietulehduksia.

Hankkeen tavoitteet
Hankkeella pyritään parantamaan alueen heikkoa sanitaatiota ja lisäämään ihmisten hyvinvointia ja hygieniatietoisuutta. Konkreettisesti tämä tarkoittaa käymälöiden rakentamista ja hygieniakasvatusta. Ensimmäisenä rakennuskohteena ovat koulujen käymälät.



Kandulwen koulu. Koulussa on 156 oppilasta. Uutta rakennusta ollaan parhaillaan tekemässä.

Rakennettujen käymälöiden ja hygieniakasvatuksen toivotaan toimivan alkusysäyksenä hygieenisen käymäläkulttuurin luomiseksi. Tavoitteena on innoittaa asukkaat rakentamaan toimivia kuivakäymälöitä perheilleen. Pyrkimyksenä on myös lisätä käymäläjätteen käyttöä lannoitteena ja siten parantaa viljelyolosuhteita alueella. Käymäläjätteen hyödyntämistä tutkitaan ja sen käyttöä testataan. Samalla hälvennetään mahdollisia epäluuloja käymäläjätteen käyttöä kohtaan erilaisten koulutusten avulla.



Mwaitwan koulun käymälä, seinät ovat "hieman" romahtaneet. Koululla 43 oppilasta ja tämä käymälä

Toimintamalli sanitaatiohankkeille
Olennainen osa projektia on sanitaatiohankkeen toimintamallin luominen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten paikallinen kulttuuri otetaan huomioon sekä koulutuksia että käymälöitä suunniteltaessa. Tärkeää on myös kehittää hyviä menetelmiä käymälöiden rakentamiseen paikallisista materiaaleista. Käymälöiden hoitoon ja lopputuotteen (kompostin/mullan) hyödyntämiseen tehdään selkeät toimintaohjeet.



Lisätietoa hankkeesta: http://www.huussi.net/sambia/kummi/index.html

Hankkeen tukeminen

Voit tukea henketta suorin lahjoituksin:
tilinumero: 510400-265201, saaja: Käymäläseura Huussi ry/Sambia, viite: 107

Mitä rahalla saa?

- 1 euro: kanisteri veden säilytykseen
- 5 euroa: välineet käymälän siivoamiseen ja kunnossapitoon
- 15 euroa: kyykkylaattamuotin tekeminen käymälään
- 50 euroa: yhden lapsen osuus koulun kuivakäymälästä
- 250 euroa: käsienpesumahdollisuus 10 lapselle
- 2 000 euroa: koulun käymälärakennus

Keräyslupa: OKH136A (voimassa 31.12.2010 asti)
Keräysalue: koko Suomi (ei Ahvenanmaa)

Huussikummius
Etsimme yhteistyökumppaneita huussikummeiksi sekä yrityksistä että yksityishenkilöistä. Tule mukaan tekemään terveempää maailmaa!


Ota yhteyttä, lisätietoa kummiudesta
Projektikoordinaattori Sari Huuhtanen
sähköposti: sambia (at) huussi.net
puh: +358 500 953 357

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Muistatko laskiämpärin ?



Pontsan perheen kahvihetkeä varjostaa laskiämpäri, alias likasanko, joka pitäisi viedä ulos, mitä palvelusta äiti kauniisti pyytää. Kommunikointi ei aina ole helppoa, etenkään nuorison kesken (silloin ennen vanhaankaan). Katso YLE:n arkiston filmi tästä episodidista. Pontsa pelkää syystäkin, että naapurin Kartsa tai alakerran Mimmi tulee vastaan rapussa, ja tällä roikkuisi laskiämpäri käsissä. Voisiko nolompaa olla ?

Klikkaa sisään YLE:N arkistoon

Laskiämpäri | Elävä arkisto | yle.fi

1960-luvun alkupuolella olin pienenä tyttönä tottunut siihen, että puhdasta vettä kannettiin kaivosta sisään ja sangossa likavettä ulos. Asuimme omakotitalossa Puistolassa, mummolassa. Tiesin, että likasanko oli tyhjennettävä ulos tunkiolle ennen kun se täyttyisi piripintaan saakka. En jaksaisi sitä muutoin kantaa. Sangolle oli käyttöä aamulla ja illalla, varsinkin talvella. Omakotitalomme pihan perällä oli kylmä huussi, eikä sinne ollut kiirettä pakkasella. Talousjätteet ja tiskivedetkin päätyivät sangossa tunkiolle.



Myöskään kaupungissa, missä aiemmin asuimme Kalliossa puutalossa, ei ollut sisävessaa, viemäriä eikä vesijohtoa sisälle itse asuntoon. Kaupunkitalossamme neljännellä linjalla huussit oli pihan perällä. Ulkovessassa vilisti rottia. Me 3 henkinen perhe asuttiin tässä puutalossa yhdessä huoneessa ilman mukavuuksia. Lähikulmalla oli yleinen sauna, missä osa asukkaista kävi pesulla. Talossa oli pyykkitupa, joskin pikkupyykkiä pestiin usein käsin. Pesutuvassa pestyt lakanat kuivattiin puutalomme avaralla vintillä.

Muistan lapsuuden kodistani emalisen harmaa-pilkullisen laskiämpärin. Mummolassa oli käytössä punainen emaloitu sanko. Sangossa kuului olla myös kansi. Etsin Googlesta kuvaa perinteisestä tuon ajan likasangosta, mutta en löytänyt. Arvasin kyllä mistä oikea malli voisi löytyä, nimittäin Venäjältä. Oikea design-laskiämpärin kuva löytyikin Googlesta itä naapuristamme. Kaiken lisäksi kuvan sanko on uusi, kiiltävä ja myytävä !

Likasankojen muistan olleen käytössä 1960-luvun puoliväliin saakka, kunnes mummolan taloomme rakennettiin viemärit, vessat ja vesijohdot sisälle.

lauantai 31. lokakuuta 2009

Mutahoidot Haapsalussa

Kylpyläelämää ja mutahoitoa


Erilaiset kylpemiseen tarkoitetut rakennukset alkoivat kehittyä Euroopassa ja irrottautua perinteisistä muodoista, millaista Rooman kylpylät edustivat. Alueellisuus alkoi näkyä yhä vahvemmin niin rakennus- kuin kylpytavoissakin: erilaiset höyryyn perustuvat kylpymahdollisuudet valtasivat sijaa Itä- ja Keski-Euroopassa ja pohjoisessa sauna muodostui yleiseksi kylpy- ja peseytymismuodoksi.



Viime vuosisadan alussa kylpyläkulttuuri ja lomanvietto ylhäisön keskuudessa eli kukoistuskauttaan Euroopassa. Kesällä siirryyttiin rannikolle kylpyläkaupunkeihin lepäämään ja uimaan, kuten teki mm Venäjän keisariperhe ja hoviväki. Haapsalussa Tri Hunnius oli kehittänyt virkistävät ja puhdistavat mutakylvyt, mitä valmistettiin matalien merenlahtien mudasta.


Carl Hunnius

Mielenkiintoista tietää: Haapsalua nimitettiin keisarilliseksi kylpyläksi, täällä kävivät perheiden kanssa lomailemassa ja mutakylpyjä ottamassa Venäjän tsaarit Nikolai I, Aleksanteri II, Aleksanteri III ja Nikolai II. Tule kokeile Haapsalun mutahoitoa Laine ja Fra Mare Spa hotelleissa! (Ps täällä Haapsalussa Virossa on meidän kesäsunto, siksi tiedän paljon kylpyläperinteestä kaupungissa )



Virossa Haapsalussa Lääkärinä työskennellyt Hunnius oli ensimmäinen, joka huomasi paikallisten asukkaiden tavan lieventää terveysongelmia meren mudalla ja alkoi sen jälkeen tieteellisesti tutkimaan mudan ominaisuuksia. Vuonna 1825 perustettiin hänen aloitteesta Haapsaluun ensimmäinen mutahoitola v 1825.

Kylpylätoiminta alkoi Haapsalussa jo 1800 -luvulla. Paikalliset asukkaat keksivät vuosisatoja sitten voidella kehoaan matalan lahden pohjasta saatavalla, terveelliseksi koetulla mudalla. Kaupungin mutahoitojen maine alkoi kiiriä ja houkutella terveyskylpyihin Venäjän tsaariperheen jäseniä sekä muuta aikansa ylhäisöä Venäjältä ja muualta Euroopasta.



Kaupungin museon vierasvihkossa on runsaasti saksalaisten vierailijoiden tervehdyksiä. Monet saksalaiset allekirjoittavat vieläkin oheen lisänimen ”Hunnius”. Vierailijat ilmeisesti kunnioittavat ylpeinä esi-isäänsä, joka ilmiömäisellä liikemiesvaistolla muutti liejun kullaksi.

Carl Abraham Hunnius opiskeli Tarton yliopistossa lääkäriksi. Hänen varsinainen ansionsa on kuitenkin se, että kaupungissa toimii nykyäänkin kylpylöitä mainoslauseenaan ”Elämän eliksiirimme on parantava meren muta”. Idean tuottoisaan bisnekseen Hunnius nappasi kalastajilta, joiden oli nähnyt sivelevän itseään rannassa mudalla.

Kysyessään kalastajilta syytä tähän, kalastajat olivat vastanneet toimenpiteen helpottavan heidän niveliensä kolotusta.


Kauneuskilpailut Haapsalussa

Ensimmäinen Hunniuksen mutakylpylä valmistui kaupungin mahtimiehen Magnus De La Gardien tuella vuonna 1825. Koska asiakaskunta koostui etupäässä pietarilaisesta hoviväestä, kaupunki sai höyrylaivayhteyden Pietariin jo kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Tasaisesti nousevien kävijämäärien ja keisarillisella Venäjällä kasvavan maineen myötä Viron rautatieverkko ulotettiin Haapsaluun vuonna 1905.

Jopa Haapsaluun eksynyt The Timesin toimittaja ihastui mudassa kylpemisen saloihin.

”Minusta tuntui kuin olisin leijunut,” hän kertoi kesällä The Times -lehdessä. Juhlallisen tunnelman tosin oli keskeyttänyt alkukantainen kuorsaukselta kuulostanut röhkinä. Opas kehotti toimittajaa olemaan huoleti, ja osoitti muta-ammeeseen nukahtanutta kylpylävierasta: ”It’s a Finn, don’t worry”.



Nykyään kyseisen mutakylpylän asiakkaista 90 prosenttia on suomalaisia, ja syystäkin: kotimaassa päivän kylpyläloman hinnalla saa kieriskellä mudan täyttämässä ammeessa kokonaisen viikon.

lainattu osio -Kimmo Laakson artikkelista Haapsalu

Kirjoitan seuraavaankin artikkeliini juttua Haapsalusta ennen ja nyt -

torstai 29. lokakuuta 2009

Tervetuloa Haaremiin, wellcome to Harem !

Jumalattaremme Hygienia (1.osa
(by english in the end)

Kuten Psyke Hygieniakin kuulostaa kauniilta jumalattaren nimeltä. Pidän yllä iluusiota, että nimi on jollekulle puhtauden esikuvalle kuulunutkin. Nimi kuulostaa puhtaalta ja arvokkaalta. Koska molemmat nimet on kauniita, ja ihmiskunnalle elintärkeitä, olen ristinyt blogini patsastytöt, kaksoset Psykeksi ja Hygieniaksi



Idässä oli toinen uskonto ja moniavioisuus. Päivän rutiinit liittyivät peseytymiseen ja lämpimässä ilmastossa virkistäytymiseen, varsinkin vauraissa kultuureissa, kuten Ottomaanien valtakunnassa Turkissa. Muiden maineikkaiden sulttaanien lailla mm Turkin sulttaani Murad III (1546–1595) piti yllä kylpemisen kulttuuria haaremissaan. Hänen haaremiinsa kuului 1 200 orjamarkkinoilta hankittua kauneinta naista, joita vartioivat yli 400 eunukkia. Murad III katseli usein arabeskien takaa kuinka alastomat naiset ilakoivat ja viettivät aikaansa vesialtailla. Haaremin altailla musiikki, laulu ja seurapelit loivat viihtyisää ilmapiiriä.



Miten mahdettiinkaan maailmassa hoitaa meille itsekullekin tärkeää henkilökohtaista hygieeninaa ennen kylpyhuoneen keksimistä ?


Suomessa pienenkin torpan asuinmiljööseen kuului sauna. Pesutila oli usemmiten savusauna, lisäksi oli erillinen huussi ulkona ja järvi, minne pulahtaa. Tosin se oli jäässä talvella. Mutta pehmeässä hangessa saattoi kiereskellä itsensä puhtaaksi ilman vettäkin. Vaikka uitiin ja saunottiin, kirput ja täit alati kiusasivat metsien mökkiläiskansaa. Kaupungissakin peseydyttiin yleisissä saunoissa, kun muita mahdollisuuksia ei juurikaan ollut. Kuppari oli kansanparantajan ammatti. Saunassa tehty kuppaus elvytti väsynyttä kehoa, ja ennaltaehkäisi pelättyjä sairauksia.



Yksin oli hankalaa peseytyä, sisar oli selänpesijä

Maaseudulla naisväki keitti saippuansa 1950-luvulle asti kotona teurasjätteistä ja koivuntuhkasta. Tarvittaessa pesupala sai tuoksunsa tervasta, sitruunasta, yrteistä ja hajuvesistä. Olimme todellakin pesseet itsemme teurasjätteillä, ja sanamuotoa korjaillen pesemme edelleenkin, koska saippua on yhä päivittäisessä käytössämme. Ainakin saippuan valmistus on ekologista. Saippuamainoksissa ei puhuta selkokielisesti tuotteen sisältämistä aineosista.


Ihosta lika irtosi vihtomalla ja kuumalla vedellä

Miten toimittiin Hygieenian kanssa Lähi-idässä ja muilla kuivilla seuduilla ennen Embon ja Lambin keksimistä ? Karavaaneilla ei ollut mukanaan huuhtelevaa bidettä. Takaliston pyyhkimiseen käytettiin vastenta kättä. Uskontoihinkin liittyvissä ohjeistuksissakin oli säädetty nimenomaan vasemman käden varatun pyyhkimiseen. Oikeaa kättä tuli käyttää syömiseen. Entäs jos olikin vasenkätinen ?



Tässä pestään pyykki, lapset ja astiat samassa pesualtaassa, kätevää

Peseytyminen ja puhtaus ovat kuuluneet kautta aikojen ihmisten arkeen. Hyvä esimerkki tästä on antiikin Rooma, missä keisarit rakennuttivat toinen toistaan komeampia kylpylärakennuksia yleiseen käyttöön. Jo muinaiset egyptiläiset nauttivat kylpemisestä ja he käyttivät saippuaa peseytymiseen ja ihosairauksien hoitoon. Saippuan valmistamisen taito levisi Eurooppaan Egyptistä ja roomalaiset kylpyläkulttuurit suorastaan jumaloivat saippuaa. Peseytyminen oli tällöin hyvin pitkälti sosiaalinen tapahtuma, sillä kylpylöissä tavattiin tuttuja ja pidettiin jopa kokouksia. Sen sijaan myöhemmin renessanssiajan ihminen piti peseytymistä turhamaisena ja uskoi, että sukupuolitaudit levisivät saunan kautta. Yläluokka hautasi hajunsa tuoksusaippuoihin ja hajuvesiin.


Saunassa Marie Antoinetten haikaranpesä olisi saanut kyytiä

Wellcome to Ottoman Harem !

Life in the Topkapi Palace Ottoman harem was very different from what was imagined by Europeans. In Ottoman society, as an institution Topkapi harem life reflected the secluded privacy of family life. Topkapi Harem tour will take about half hour and will definitely be a reward to everyone interested in Ottoman harem life. Harem compound is in the second courtyard of the palace.
The "cariyes" who served sultan's wife or mother sultan, under the guidance of the sultan's mother, were taught to read and write, play music, and the intricate rules of palace etiquette and protocol. They were trained and educated in the skills and accomplishments considered appropriate for women at the time. After a certain number of years in service they were allowed to marry. Very few were honoured even by the privilege of waiting at the sultan's table, and still fewer became royal wives. Hurrem Sultan was a good example of palace opportunities for cariyes.

Generally speaking, "cariyes" had an important place in the royal harem. They were cared and treated as if they were the flowers of the harem just like the flowers in a garden. This is evident from the names of the harem women as they began to receive melodious Persian names like Laligül (Ruby Rose) and Nazgül (Shy Rose) that suggested they were as beautiful and graceful as flowers.


The image of a harem conjures visions of opulent surroundings filled with beautiful and sensuous women. It was imagined that their sole duty was to entertain a sultan. This image may have been falsely based on the imperial harems of the sixteenth and seventeenth centuries of the Ottoman Empire. In this period of history, harems played an important role in the governing of the Ottoman Empire. This most renown period was known as the Reign of Women, the Kadinlar Sultanati. The involvement of the harem women, and more specifically, the Valide Sultan (Sultan's Mother or Queen Mother) and the Sultan's favourites (favoured harem women), in state politics, diminished the power and position of the Sultan. As the Sultan was the head of the government (or Divan), this interference proved to be detrimental to the Ottoman Empire.
www.lydotravel.com/Ottoman-harem.html

keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Eka loma Sarköyssä kesällä 2008



Kesän 2008 lomatunnelmat oli huipussaan kesäkuun alussa, kun perheeni odotti päästä katsomaan Sarköystä ostamaani loma-asuntoa, ensimmäistä kertaa. Olin selvittänyt pojilleni ja miehelleni, että asunnossamme makuuhuoneissa yläkerrassa, lattialla olisi nukkumiseen vain patjat. Ruokapöydän virkaa toimitti terassipöytä ja 6 muovituolia. Lomalle mukaan pakkasimme matkalaukullisen liinavaatteita ja mm uudet ruokailuvälineet yhteen suureen matkalaukkuun.

Jos matkustat vain yksin tai kaksin, ei halpamatkailussa saavutettu hintaetu palvele sinua parhaalla mahdollisella tavalla. Kun maksustin viime keväänä Turkkiin yksin, maksoin mukisematta 400 e Turkish Airin (Thy) suorasta lennosta Istanbuliin. Kun perheessä matkusti 4 henkilöä, oli lippuhintoihin löydettävä edullisempia vaihtoehtoja.

Suunnitelmien mukaan Jukka ja Lasse tutustuivat Istanbuliin 2 päivän ajan, ilman meitä. Riikan lennolla katosi liinavaatelaukkumme, mutta onneksi se löytyi ja tuotiin Jukalle hotelliin Istanbulissa. Sovitusti Jukka sai vuokra-auton hotelliin. Erityisen huojentavaa oli, kun miehet ajoivat 200 km Istanbulista Sarköyhin, ja onnistuivat löytämään kaupungin liepeiltä asuntomme ilman minua ! Onneksi liinavaatteetkin pääsivät perille Sarköyhin. Kolmantena päivänä Jukka ja Lasse haki autolla meidät Ataturkin kentältä Istanbulista.



Viimeiset lomapäivät Sarköyssä oli haikeita. Takaisintulomme Suomeen sujui mutkattomammin. Aamuyöstä olimme pakanneet ja Sarköyissä valmiit kotimatkalle. Vuokra autollamme saavuimme parahiksi Istanbulin aamuruuhkaan. Ajoimme kaupungin läpi O-2 moottoritietä pitkin päästäksemme Sabiha Gökcen lentokentälle Aasian puolelle. Oli Ikimuistoinen elämys ajaa 50 km läpi suurta kaupunkia ja ylittää Bosborin salmi jättiläismäistä siltaa pitkin. Moottoritiellä ruuhkassa innokkaat myyjät myivät rinkeleitä harjanvarresta !
Olimme vuokranneet auton, http://www.bestofrentacar.com/
Autovuokraamo on kätevä, kun he tuovat ja hakevat auton, mistä pyydämme. Pois lähtiessämme automme haettiin Sabiha Gökcen lentokentältä. Lento Tukholmaan ksti 3 t 15 minuuttia ja kone oli vain puolillaan matkustajia. Tukholmassa kentältä siirryimme taksilla 50km laivasatamaan. Siljan laivalla oli leppoisaa ja söimme hyvän illallisen pitkän matkapäivämme päätteeksi.



Summa summarum, tuo viimekesäinen halpamatkustelu olisi ollut edullista, ilman Juhon sairastumista, hotelli yöpymistä Riikassa, 50 km taksilla ajelua Tuhkolmassa ja herkuttelua Siljan laivalla. Nämä välilliset kustannukset oli syy, miksi nyt tänä kesä päädyimme ostamaan Finnairin 200 e:n edulliset lentoliput Istanbuliin. Lippuja sai ostetuksi 30.9.2009 ajankohtaan saakka. Toivottavasti näitä lippuja myytäisiin ensi kesänäkin samaan hintaan Hulluilla päivillä.

http://www.ryanair.com/site/FI/
http://www.kuumat.com/
http://www.get-packing.com/flights/istanbul-from-stanstead.html

Tuosta linkistä löytyy Saksan lentoyhtiöt, jotka lentää Turkkiin, kts Turkki aakkosissa, on aika lopussa.
http://whichbudget.com/en/cheapflights.php?from=HAM#HAMTurkey

Kannatta pistää merkille, että Tampereelta Ryan Air lentää keskieuroopan saksaan, jostä voi löytää melko edullisenkin jatkolennon Istanbuliin. Voi vaikka yöpyä 1-2 kaksi yötä Saksassa, ja tutustua lomalla uuteen kaupunkiin.

ii kirjoitti...
Mua kyllä pelottaa, että mistä me saadaan rahaa lentää elokuuksi Turkkiin - mutta ehkä uskallaudutaan kokeilemaan jotain tällaista kokeilevaa... Onko suo Riga siis joku lentokenttä Tallinnassa? Tallinnan kautta ehkä uskaltaisin lähteä, se on sentään vähän tuttu.

terveisin,

tyhmä kyselee taas :)

17. huhtikuuta 2009 5:18
sateenkaari kirjoitti...
Kiitos hyvasta neuvonnasta. Taalta Turkista eurooppaan saa tosi halpoja lentoja,mutta suoraan Helsinkiin ei.Talvella TURK HAVAYOLLARİ myy Suomesta tanne paljon halvemmalla,mita taalta Suomeen.Meidan talon alakertaan on THY juuri avaamassa liiketta.
Hyvaa viikonloppua suunnitteluille!

17. huhtikuuta 2009 10:19
Annu kirjoitti...
Sateenkaari;
Aika hyvin palvelut, kun matkatoimisto tulee alakertaan

Halpamatkailua 2, huhtikuu 2009

Kerron tässä jatko-osassa 1 viikon äkkilähtö seurakatkastamme Egyptiin. Kolmannessa osassa, ensi viikolla kerron edullisista lennoista Barcelonaan, Irlantiin ja Turkkiin.

Hyvää Pääsiäistä kaikille ! Tässä vallaton poikani, vähän nuorempana.


Netinkäytöstä opin ensialkuun, että systeemin laajoja hakutoimintoja voi käyttää edullisten lento- ja lomamatkalippujen etsintään, eli kaikenkirjavat äkkilähdöt löytyvät netistä, varsin vaivattomasti. Tosin useissa tapauksissa äkkilähdöissä varoitusaika on turhankin lyhyt, vain muutama päivä. Yleensä käytän monia eri hakukoneita, ja seuramatkoille on olemassa muitakin esittelykanavia. Lisäksi äitini seuraa tarjousmatkojen hintoja Hesarista, mikä onkin aika tehokasta.

Tässä alla on hyvä linkki, mistä pääsee useisiin hakukoneisiin ja matkatoimistojen sivuille. Itse suosin pelkkien lentojen haussa Travelstartin tai Travellinkin sivuja, selkeyden vuoksi. Huomatkaa, että sivulta löytyy myös Tallinnan ja Tuhkolman äkkilähtöjä. Jotta kruunut saisi euroiksi, on tuossa Napsu valuuttalaskimen osoite myös. Voit myös tarvita ilmaista sanakirjaa (valitse kielet ensin, ja sitten sana, minkä haluat kääntää).

KUUMAT JA HALVAT OS : http://www.kuumat.com/

NAPSU: http://www.napsu.fi/matkailu/valuuttalaskuri/

ILMAINEN SANAKIRJA : http://ilmainensanakirja.fi/sanakirja/

Kaikkia äkkilähtöjä ei kuitenkaan saa varatuksi netistä, varsinkaan, jos kyse on lähipäivien seuramatkalle lähdöstä. Esimerkkini on Domina Travel matkatoimisto, joka myy tarjouksina sesonkien ulkopuolella Egyptin matkoja. Matkustamisen ajankohdaksi olimme päättäneet loka- marraskuun vaihteen, kun Suomessa oli märkää ja pimeää. Tarkoitus oli ostaa äkkilähtö Egyptiin, minä ja lapset, äitini ja isäni, sekä siskoni lapsineen. Koska meitä oli noinkin monta 8 henkeä, olimme varautuneet siihen, että joku lapsista joutuisi jäämään kotiin, jos koneessa ei olisi tilaa kaikille. Hyvissä ajoin lapsille oli haettu lomaluvat koulusta, vaikka lipuista ei ollut vielä tietoakaan.

Ekologista menoa ruohopyörällä !

Egyptiin lentoja oli lauantaina ja sunnuntaina. Perjantaina päivää ennen lähtöä äitini ja isäni menivät Helsingissä matkatoimistoon paikan päälle. Lähilähtöjä ei myyty enää lehdessä, eikä netissä, koska matkatoimisto haluaa periä matkasta maksun ennen lähtöä. Sattumoisin tuolla kertaa 8 paikkaa oli vapaana seuraavan päivän lennolle Sharm El Sheikkiin. Lentoliput maksettiin saman tein matkatoimistossa. Viikon loma kohteessa tuli maksamaan meille 170e/ henkilö. Lipuissamme hotellimajoitus oli avoin, joskin matkakohteessa ei huonoja hotelleja ollutkaan. Perillä Sharm El Sheikissä pääsimme koko porukka majoittumaan ihanaan hotelli Tivoliin, missä huoneistomme kuistilta saatoimme valvoa lastemme uimista altaassa. Lapsemme ovat serkuksia, ja tuolloin 10 – 13 vuotiaille 3 vilkkaille pojille ja yhdelle tytölle, loma oli ikimuistoinen ja hauska.

Äkkilähtöjen harrastaminen sopii eläkeläisille, mutta tässä tapauksessa, valmisteltuna se kävi meillekin paremmin, kuin hyvin.
Lähettänyt Annu klo 5:10
Tunnisteet: Elämäni seikkailut
1 kommenttia:
sateenkaari kirjoitti...
Kiitos vinkeista! Todellakin,jos on mahdollisuus lahtea paivan parin varoitusajalla matkalle,niin se kannattaa. Ja jos pystyy viela odottamaan naita akkilahtöja.Kuten sanoit,niin aina ei ole koneessa tilaa. Js sitten viela suurempi mahdollisuus on,jos matkakode ei ole jokin maaratty. Nama akkilahdöthan ovat eri asia,kuin esim halpalennot. Halpalentoyhtiöissa on valinnanvaraa,mutta pitaa kylla ottaa tarkaan selvaa vakuutuksista yms.Olen kuullut,etta jotkut menevat matkalaukun kanssa lentokentalle(ja yöpyvatkin siella tarpeen tullen) odottamaan viimehetken lahtöa,joka saattaa olla todella edullinen.
Kiitos samoin sinne HYVAA PAASİAİSTA!

11. huhtikuuta 2009 6:51