Kadonneet hampaat, elokuu 2009

00On syytä vilkaista onko oheisten esineiden joukossa, tärkeää kadottamaasi omaisuutta ? Kuten kuvan löytötavaroista voi päätellä, on monet minilelut kadottaneet omistajansa. On ymmärrettävää, että lapset kokeilee, miten leluille käy, jos ne hukuttaa vessanpönttöön.


Helsingin Viikimäen jätevedenpuhdistamosta löytyyttä roinaa.

On varmasti mielenkiintoista kokeilla kelluvatko lelut, vai imeekö vesipyörre ne mukanaan, kun pöntön nupista vetää huuhtelun päälle ? Sen sijaan tekohampaitten joutuminen WC-pönttöön ja viemäriin onkin mystisempi kertomus.Eikös pöntöllä asioida toisin päin, yleensä? Yhteen aikaan oli tempaus, missä kerättiin ja lahjoitettiin kehitysmaihin vanhat silmälasit. Kelpaisiko kenellelään käytetyt tekohampaat ? Jos pönttö ei näillä esineillä vielä tukkeudu, on jotkut kokeilleet täysinäistä vaippa, tai muuta sidettä, millä vessan on saanut epäkuntoon yleisissä vessoissa kävijöitten kiusaksi. Viemäreitten tukkeutuminen ei harmita yksin Suomalaisia, ongelma on maailmanlaajuinen. Kotona tätä tavaroitten huuhtomista tiehensä WC:stä ei ainakaan kannata kokeilla.

Arvelen tekohampaitten joutuneen WC-pönttöön ?

1) aamulla vaari/mummo ei ole vielä laittanut päähänsä silmälaseja. Koska yöllinen vesilasi näytti kumman kelmeältä, oli vedet (hampaineen) viskattava pönttöön.

2) Vatsassa velloi hirveä taifuuni. Yht äkkiä isompi yökkäys vei hampaat mukanaan pönttöön, omistajan lainkaan tätä huomaamatta.

3) olisko muita vaihtoehtoja, keksitkö sinä ?

Eilisessä lehdessä oli juttu, mikä selittää, miksi vessat ei aina toimi kun hätä yllättää.

Valtakunnallinen pyttykampanja

WC-pönttöihin heitetyt roskat aiheuttavat pelkästään pääkaupunkiseudullaHelsingissä satojen tuhansien eurojen kustannukset vuodessa. Pöntöstä huuhdellut asiaankuulumattomat aineet ja tavarat aiheuttavat ongelmia varsinkin kiinteistöille, joiden viemäriputkien tukkeutumisista seuraa ikäviä, sotkuisia ja kalliita vesivahinkoja.

Myös jätevedenpuhdistamoille kiinteät roskat viemärivedessä aiheuttavat huomattavia lisäkustannuksia. Puhdistamoiden täytyy puhdistaa jätevesi kiinteistä aineista ennen varsinaista puhdistustoimintaa, jotta pumput ja putket eivät tukkeutuisi eivätkä kaapimet ja sekoittimet jumiutuisi.

Kiinteä jäteseos kuljetetaan kaatopaikoille, ja tämä työ jätemaksuineen maksaa Espoon ja Helsingin vesilaitoksille lähes 400 000 euroa vuosittain.


Valtakunnallinen pyttykampanja yrittää nyt opastaa ihmisiä oikeaan jätteiden käsittelyyn.

WC-pönttöön ei saa panna mitään muuta kuin ihmisen elimistön tuottamaa jätettä ja nestemäistä biojätettä, kuten liemiä tai vanhaksi mennyttä maitoa.

Kaikki muu jäte aiheuttaa tukkeumia ja esimerkiksi kiinteät ruokajätteet ovat ravintoa tuholaiseläimille kuten rotille.

Paistorasvaakaan ei saa kaataa viemäriin, koska jäähtyessään se jähmettyy ja muodostaa helposti tukoksen.

Ongelmajätteitä kuten maaleja, liuottimia, tuholaismyrkkyjä ja vanhoja lääkkeitä ei myöskään saa vetää wc-pöntöstä alas.

"Pöntön huuhtelu vie roskat pois silmistä, mutta ne eivät ikävä kyllä katoa mihinkään, vaan aloittavat vain pitkän ja kalliin kiertomatkan kohti kaatopaikkaa", toteaa kampanjan tiedote.
Kimmo Mäntylä / lehtikuva, HS.1.9.2009

Istanbul hotellimme, syyskuu 2009

Tässä kuvaus Sirkeci Park- hotellistamme suomeksi:

Offering tyylikkäästi nimitti vierashuoneissa ja yhteisöllinen alueilla; tätä klassikkoa ottomaanien Hotelli sijaitsee Amsterdamin historiallisessa sydämessä Istanbul, vain 5 minuutin kävelymatkan päässä St. Sophia ja Topkapi Palace. Sirkeci Park Hotel yhdistyvät Turkki ja ottomaanien perinteisiin erinomainen sijainti Istanbulin vanhan kaupungin, Eminönü. Olet vain muutaman askeleen päässä henkeäsalpaavista näköpiiristä Haghia Sophia ja Blue Mosque. Relax in your puhdas ja tilava vierashuone, koristeltu tyylikäs kankaat ja toiminnallinen puiset kalusteet. Hyötyä ilmainen langaton Internet-yhteys koko hotellin.

Aloita jokainen päivä laaja buffet aamiainen viihtyisässä ravintolassa ennen kiertelevä noin historiallisen naapuruston tai vierailevat lähellä Grand Bazaar. Henkilökunta Sirkeci Park Hotel on käytettävissä auttaa sinua mihinkään tiedusteluihin 24 tuntia vuorokaudessa.

Kuulostaa hyvältä ... mitenhän tuo Amsterdamkin on esittelyyn eksynyt ?

Minua huvitti tuo Turkin hotellivaraussivuilla suomeksi esitelty kuvaus Sirkeci Park Hotellista, missä aiomme yöpyä Istanbulissa lomalla syyskuun lopussa.



Aluksi hotellin tiedot näkyi englanniksi. Kun hakukone keksi kyselyn tulleen Suomesta, kuvaus kääntyi automaattisesti suomeksi. Ilmeisesti erikoisen käännöksen turkista suomeksi tarjosi pelkkä automaatti. En usko oikean kääntäjän olleen asialla. Onko muut törmänneet vastaaviin tökkö käännöksiin ? Pidin käännösyritystä hyvänä aikomuksena. Hotellin sopivuudesta meille sain kuitenkin riittävästi selvää. Kuvat hotellista antoivat tarpeellista lisätietoa sen mukavuuksista.

Matkailua rullatuolilla

Äitini liikkuu huonosti ja joutuu nyt ensimmäistä kertaa lomamatkalla turvautumaan rullatuoliin. Varaamassamme hotellissa on oltava hissi, ja parkkipaikka vuokra-autollemme.



Plussaa on parvekkeet huoneissa ja keskeinen sijainti lähellä haaremin puistoa. Annetut tiedot hotellin palveluista varmistin vielä e.mail kyselyllä. Meillä olisi lomallamme 2 päivää aikaa käydä kaupungilla ostoksilla äitimme kanssa. Meitä avustajia on monta; vaari, siskoni ja miehensä sekä minä. Tepa myös kävelee niin kauan kun jaksaa. Sisko ja minä viihdytään pitkiä aikoja ostoksilla, ja nyt voimmekin mennä yhdessä äitimme kanssa kauppoihin, kun tiedämme hänen pärjäävän paremmin rullatuolin kanssa.

Aikomukeni on kirjoittaa juttusarja rullatuolilla matkustamisesta jotta muutkin vastaavassa tilanteessa olevat saisivat esimerkkiä ja rohkeutta matkustataa ulkomaille. Valmistelu edellyttää asiasta neuvottelua äitini kanssa. Voikin käydä niin, että juttusarjassani kerrotaan vain onnistumisista, ja huonot päivät sitten sensuroidankin pois meidän avustajien tai äidin toimesta.

Apua banaanikärpäsiä, syyskuu 2009

Jokin päivä sitten aloitin epätoivoisen urakan, banaanikärpästen tappamisen. Tänään olen tappanut niistä noin 20 kpl. Osan listin kädet yhteen läiskimällä, ja osan listin lyöden niitä kärpäslätkällä pitkin seiniä ja ikkunoita. Vastaavasta tämän syksyisestä banaanikärpästen soluttautumisesta asuntoihin oli juttua mediassakin Suomessa. Taisin kuulla aiheesta radiosta. Tuolloin meillä ei vielä kärpäsiä näkynyt, ja naureskelin mitättömälle uutiselle. Meidän kärpäset eivät olekeastaan ole ihan tavallisia banaanikärpäsiä, vaan ne on sipulikärpäsiä. Kevään remonteissa meille oli jäänyt keittiön nurkkaan työkalujen joukkoon muovipussillinen sipuleita. Turkin lomani jälkeen nurkkaa siivotessa kadonneet sipulit löytyivät pussista yhtenä mustana löllönä. Muovipussiin oli tullut reikä ja sipulilöllö kuhisi banaanikärpäsiä. Hirvittävästä hajusta huolimatta olin liian hidas viskatessani pussin pihalle, ja valtaosa sipulikärpäsistä pääsi valloilleen keittiöön. Vielä päivienkin jälkeen tapahtumasta listin kärpäsiä pitkin päivää keittiöaskareitteni lomassa.



Tästä huiskimisesta on kehkeytynyt minulle jo suoranainen pakkomielle, missä taatusti kuluu kaloreitakin kiitettävästi. Jotta saan listimiseen tehokkuutta, joudun ajattelemaan banaanikärpästen lailla. Missä on kiva pysähtyä tai pörrätä joukolla, sieltä saan huitaistuksei jopa neljäkin kärpästä samalla lätkän iskulla kanveesiin. Nyt ymmärrän Andy Mc Coytä, joka leikki kärpästä ja putosi parvekkeelta. Onneksi me asutaan maan tasalla, eikä minulla ole putoamisen vaaraa.

Löysin seuraavan konstin niiden hävittämiseksi:

ONGELMANA BANAANIKÄRPÄSET?

Jos keittiösi täyttyy ikävistä banaani-/hedelmäkärpäsistä. Voit karkottaa ne sekoittamalla yhteen 1 dl:n etikkaa, 1 dl:n siirappia tai juoksevaa hunajaa ja 3 pisaraa tiskinpesuainetta (joka ei sisällä ammoniakkia) pienessä pullossa tai kulhossa. Tämä seos vetää kärpäsiä puoleensa ja kun tiskiaine saa seoksen pintajännitteen katoamaan uteliaat kärpäset hukkuvat.

Tein kärpäsille oheisen nami- coktailin, mutta vain harva siivekäs on siihen hukkunut tähän mennessä.

Tämäntasoiset hommat työllistävät yksinäistä työtöntä koti-äitiä, niin että kärpäsistäkin on kirjoitettava, kun muuta mainittavaa ei edellisen sorsaepisodin jälkeen ole sattunut. Raportoi Annu Taka-Tuppulasta.

Annuhttp://www.blogger.com/profile/0811509011921411951

Apulaisemme Red Devil, syyskuu 2009

Kotiapulaisemme on pyöreä, punainen ja sinnikäs villakoirien saalistaja. Red Devil imurirobotin nimi komeili sen tuotepaketissa ja käyttöohjeissa. Itse olisin suosinut nimeä Cinderella (Cinderella on kirjaston tyttö Kauko Maan sivuilta. Hän tanssii ja siivoaa samanaikaisesti). Poikiemme mielestä robottimme on paremminkin tehokas talonmies, äreä Devil, joka villakoiria jahdatessaan murisee mennessään.



Meillä kun ei ole kotieläimiä, päätin investoida säästyneet kustannukset tähän hyödylliseen kodin siivoojaan. Punaisen robotin tekniset ansiot verkkokauppa.com - mainosesitteessä vakuuttivat meidät oitis laitteen hyödyllisyydestä. Kukaan perheessämme ei halua imuroida, ja mainoksessa luvattiin Ded Devilin nimenomaan erikoistuneen imuroimiseen, missä työssä robotti on täysin itsenäinen. Kun akku on loppumaisillaan ja virtaa on jäljellä 15%, Ded Devilin antennit tunnistaa suunnan latausasemalle. Hetkessä se lopettaa imuroimisen ja suuntaa kulkunsa latausasemalle, mihin se myös itse telakoituu. Kun akku on täynnä vaikkapa keskellä yöllä, robotti lähtee itsestään takaisin töihin, keittiöön jatkamaan imurointia. Red Deviliin voi kiinnittää myös mopin. Mennessään robottimme myös tappaa basilleja UV-valollaan lattian pinnasta. Ovien takainen vaimea murina kertoo, missäpäin asuntoa Red Devil kulloinkin ahkeroi. Robottimme hinta oli 199e, ja laitteella on 2 vuoden takuu. Liikkeestä haettu ensimmäinen robottimme sekosi annetuista ohjeista, ja pelkästään pyöri ympyrää. Huollosta saimme tilalle tottelevaisemman yksilön, jonka kanssa olemme nyt pärjänneet paremmin viikon ajan.

Klikkaa nuolta, niin näet videon, miten Red Devil toimii

>

Sarköyssa koko porukka, alku, syyskuu 2009

Suomessa viileä syksyinen arki on taas käynnistynyt. Odotettu 19.9 - 29.9 syyskuun rullatuolimatka Turkkiin oli ainutlaatuinen kokemus vanhempieni Tepan, Tanen sekä sisareni Tarjan ja miehensä Tomin kanssa. Kaikki etukäteisvalmistelut tein innolla koska halusin hartaasti saada äitini lomalle Turkkiin, katsomaan Sarköyn kesäasuntoamme.


Kävelyllä Sarköyn satamassa

Onneksi meitä oli monta matkalaista, ja yhdessä tuumin teimme pitkin kesää valmisteluja matkaamme varten. Kaikessa huomioitiin, että yksi meistä istuu tuolissa suurimman osan matkaa. Loman tekemisistä, kuten ostoksilla vaelteluista emme halunneet tinkiä. Valmisteluista huolimatta oli yllätyksillekkin sijansa, mille emme mahtaneet mitään. Runsailla lääkevarastoilla olimme varautuneet monenmoisiin vaivoihin, niin ripuliin kuin ummetukseenkin. Harmiksi koiran kapiin, eli ihon syöpäläisiin ei rohtoa ollut valitettavasti mukanamme.


Sarköyssä ruusut oli kasvaneet ihmisen kurkuisiksi !

Lentokentällä järjestelyt

Äitini rullatuolimatkaa varten jo keväällä, tilasin edes- takaiset lentomatkat Finnairilta. Neuvot oli suomeksi, mitä eritysjärjestelyjä lentomatkalle tarvittaisiin. Finnairille Helsinki Istanbul reitti on uusi, ja edulliset 200e:n liput ostin Stockmanin Hulluilta Päiviltä. Liikuntarajoitteiset matkustajat voivat ilmoittaa avuntarpeestaan viimeistään 48 tuntia ennen lähtöä soittamalla Finnairin ilmaiseen palvelunumeroon Suomessa, 0800 93 466. Palvelun tilattuamme saimme kentälle vastaan tukihenkilön, joka huolehti äitini ja 2 seuralaisen kuljettamisesta koneeseen.


Kentällä avustajat auttoivat inva-autoon, millä siirryttiin koneen viereen

Viimeiseksi he luovuttivat rullatuolin koneeseen lastattavaksi ennen ovien sulkemista. Vastaava apu oli paikalla myös perillä Istanbulissa. Äitiäni tultiin hakemaan koneesta viimeisenä pyörätuolin kanssa. Avustajat huolehtivat myös, että saimme kokokoon kaikki matkatavaramme. Aamupäivän 3 tunnin lentomatkamme sujui hyvin.

Istanbulin lentokentältä olimme valmiiksi varanneet tila-auton, ja saimmekin kätevän Ford Tourneon ajokiksemme Sarköyhin (200 km). Autossa oli hyvin tilaa kokoon taittuvalle rullatuolille. Lentokentältä matkaryhmämme suuntasi länteen moottoritietä pitkin. Matkaa ajoimme erehdyksessä turhankin pitkälle Corlun kaupunkiin. Suuntaa oikaisimme Tekirdagiin, missä pysähdyttiin Maxi Marketissa syömässä ja ostamassa jääkaapin täydeltä ruokatarpeita. Automatkalla emme huomanneet tulvista enää mitään merkkejä. Perillä Sarköyssä oli jo pimeää, kun parkeerasimme auton piha-aitamme viereen. Pitkien auton valojen loisteessa talutimme äidin sisälle asuntoon. Yläkertaan ei äiti päässyt ja niinpä Taunolle ja hänelle petasin sängyt alas olohuoneeseen. Tarjalle ja Tomille yläkertaan omaan makuuhuoneeseen ripustettiin pimennysverhot. Aamulla vieraat hieman palelivat ja siksi päätin ostaa makuuhuoneisiin lämmittimet. Ensimmäisenä päivänä ihasteltiin kauniita Marmaran meren maisemia. Lomallamme syyskuun keskilämpötilat oli 17C/24C, eli samaa tasoa, mitä on kesä Suomessa. Päivät oli puolipilvisiä ja ajoittain tuuli voimakkaasti. Harmiksi asuntoomme ei tullut vettä yläkertaan, ja näin ollen emme päässeet suihkuun. Veden paine riitti alakertaan ja saimme sentään astiat tiskatuiksi. Kuten tavallista taloyhtiömme pumpussa oli taas vikaa. Ongelman ratkaisimme käymällä pesulla hotellissa Sarköyssä. Peseytyminen maksoi 10 TL hengeltä. Lomapäiviä vietimme laiskotellen, tehden ruokaa ja käyden päivittäin Sarköyssä ostoksilla. Uimaan ei kukaan halunnut, eikä rannoilla näkynyt muitakaan auringonottajia, kuten kesällä. Sarköyn liikkeissä meille tarjottiin karkkia Bayramin juhlan merkeissä. Myös minä vein naapureillemme Suomen makeisia tuliaisiksi.

Lomalla reissaamista ja pikkuinen koira

Sarköyssä ja Istanbulissa liikkeissä asioitaessa äitiä autettettiin herkästi, eikä näissä tilanteissa ollut mitään ongelmia. Loman 4 viimeistä päivää Tarja ja Tomi viettivät Istanbulissa Sirkeci Park Hotellissa, minne ajoin heidät Sarköystä. Samalla reissulla kävin itse ostoksilla Istanbulin Ikeassa, mikä onnekseni olikin auki ilta 10 saakka. Yöllä 3 aikkan olin perillä Sarköyssä ja ajoin pitkin tuttua rantatietä. Tien mutkassa keskellä ajotietä autoni valokeila osui hortoilevaan koiranpentuun. Musta pentu oli yksin, nyt tällä kertaa ilman veljeään. Pentujen emoa en ollut nähnyt ja hetken mielijohteesta otin pennun mukaani autoon, ettei se jäisi autojen alle. Asunnolla mummo ja vaari nukkuivat, kun kannoin pennun yläkertaan tyhjään makuuhuoneeseen. Tein vadista pennulle sängyn, ja vuorasin pedin pehmeäksi vanhalla villapuserolla. Siinä pentu, Vakotassu nukkui sikeästi seuraavaan päivään saakka.


Valkotassu ja Ford Tourneo

Aamupäivällä oli mummon ja vaarin hämmästys suuri, kun talossamme oli pieni koira. Pentu ei halunnut tulla pois vadista. Kun pennulle toin muussattua perunaa ja lihaa, olikin vadista päästävä pian syömään. Aamupäivän ohjelmaamme kuului myös pennun kylvettäminen. Pesua varten lämmitin vettä kattilassa. Pestäessä pentu vikisi, mutta kun sitä hieroin lämpöisellä vedellä ja shamppoolla, muuttui vikinä tyytyväiseksi urinaksi. Pesun jälkeen Valkotassu nukkui kuistilla pitkät päiväunet. Seuraavassa osasssa kerron lisää matkastamme ja Valkotassusta. Kumpa tuon koira- ja kissaongelman voisi jotenkin ratkaista näissä etelän maissa.



Valkotassu ja puhdas turkki