lauantai 13. kesäkuuta 2009

Saudi prinsessa Sultana

Jotta pääsisin perille arabialaisen kulttuurin ja islamin uskonnon saloista, luin Jean P. Sassonin kirjan Prinsessa. Kirjan päähenkilö on kuninkaalliseen saudisukuun kuuluva prinsessa Sultana, joka syntyi Saudi Arabiassa vuonna 1956. Olen itse syntynyt samana vuonna, joten Sultanan elämän vaiheisiin on ollut helppo samaistua.



Tositapahtumiin perustuvassa kirjassa kerrotaan monet traagiset ja onnettomat kohtalot, mihin nainen on voinut joutua miesten ja islamin hallitsemassa maassa, Saudi Arabiassa. Erään perheen tytär kivitetään, tämän ylhäisöperheen pojan suojelemiseksi, ettei pojan huumeiden käyttö paljastuisi ja suvun maine tahraantuisi. Tavallisimmin kun tytär on 13 vuotiaana saanut ensimmäiset kuukautiset, on lapsi muitta mutkitta voitu naittaa kenelle hyvänsä, jopa 60-vuotiaalle miehelle. Saudi miehillä on oikeus suvun naisten hallitsemiseen. Naisilla ei ole oikeutta omaan kehoonsa, mielipiteisiinsä, perintöön tai edes omiin lapsiinsa.



Turkissa lait rajoittavat väärinkäytöksiä ja naisten huonoa kohtelua. Saudi Arabiassa on kuitenkin vallalla sama uskonto, mitä Turkissa ja Arabian niemimaata pidetään islamin uskonnon alkukotina. Näin ollen monet uskontoon ja perinteisiin pohjautuvat tavat ovat edelleen voimissaan molemmissa maissa.



Yhteistä tapakulttuuria ovat mm;

- Poika ei käännä isälleen selkäänsä koskaan, äitiä ja sukua arvostetaan jopa enemmän, mitä vaimoa.
- Suvun kunnia on kaikki kaikessa. Miehen kasvojen menetys tuhoaa koko perheen, myös suvun maineen.
- Mies päättää perheessä kaikesta, mielipiteistä ja mm poikalasten, kuin myös tyttöjenkin ympärileikkauksesta. Iskonnon mukaan vaimon on seurattava miehensä tahtoa, eikä poikkeuksille ole sijaa.
- Kuten saudit, turkkilaisetkin käyttäytyvät ulkomailla vapaammim. Kun palataan kotimaahan, on uskonnon ja tapakulttuurin rajoitukset taas arkipäivää, kuten esim hunnun käyttö.
- Muuhun uskontoon kuuluvat ovat aina arvossa alempia



Epäilemättä mielessäni kipinöi savua Sultanan elämästä luettuani. Eniten olisin toivonut, että muiden islamin maiden naiset olisivat voineet vaikuttaa uskonsisariensa elämään helpottavasti. Hunnutettujen saudinaisten vapautus on kuitenkin tullut länsimaista. Nuoret ulkomailla opiskelleet rikkaitten sukujen miehet toivat tullessaan lievennyksiä maansa ahdasmielisiin käsityksiin ja tapoihin, ja mm naiset saivat oikeuden opiskeluun. Eniten Saudi Arabiassa naisten sortoa kaatoi Kuwaitin ja Irakin välinen sota. Tällöin vuonna 1990 Saudimaahan rantautui naapurimaan vapauttajina satojatuhansia amerikkalaisia sotilaita, johon kuului kosolti myös naissotilaita.



Saudi Arabiassa naisliike oli haltioissaan saadessaan näistä uniformupukuisista naissotilaista ilkikurisen esikuvan, jota miehet sotilasarvossa alempina joutuivat jopa tottelemaan. Prinsessa Sultanasta tuntui, että yhtälailla, mitä sodankin vuoksi, maa oli kiihdyksissä amerikkalaisista naissotilaista ja kuwaitista paenneista uskon sisarista, jotka ajoivat autoilla yleisessä liikenteessä ja vieläpä ilman huntua, abyaa !.



Ilmiötä ihmettelevälle väestölle uskonnollinen poliisi, mutawwit uskotteli amerikkalaisten naissotilaiden olevan joukoille varattuja porttoja, ei sen ihmeellisempiä naisia. Ikävä kyllä, oppimattomat saudinaiset jopa uskoivat näihin puheisiin, koska ilmestys oli jotain täysin käsittämätöntä.

Jälkipyykki;

Minua kiinnostaa islamin uskonto ja tavat, jotka ovat vallalla samaan kultuuriin kuuluvissa maissa, kuten esim Turkissa. Tavoiteeni olisi oppia ymmärtämään uskontokuntaan kuuluvien kansojen aivoituksia niin hyvässä ja pahassa. Hyvässä tuntemani suomalaiset naiset ovat onnellisesti naimisissa turkkilaisen miehensä kanssa. Räikeää epätasapainoa miehen ja naisen roolien välillä ei ole, ainakaan nähtävissä. Jos kohtelu maassa ei olisikaan ollut asianmukaista, ovat pettyneet vaimot varmasti palanneet takaisin Suomeen.
Naisten asema ei ole hääppöinen kaikissa islamin maissa, varsinkaan, jos naisella ei ole toista kotimaata, minne palata takaisin. Käsitykseni mukaan naisen oikeudet ovat verrannollisesti yhtä huonot, kuinka pimeää on mustan kaavun sisäpuolella.

En ole uskontoa soimaamassa, vaan valottamassa naisten asemaa, maissa, joita huonosti tunnemme. Missä tahansa uskossa on paljon hyvääkin, kuten parhaassa tapauksessa sukulaisten lähimmistään näkyvä huolehtiminen. Toisaalta ajatelkaas, mitä kaikkea pahaa alkoholinkäyttö on aiheuttanut länsimaissa, liikenneonnettomuuksia, väkivaltaa, murhia, perheen hylkäämistä jne. Jos joku on kiinnostunut hunnutetun naisen elämästä, suosittelen tätä kirjaa lämpimästi. Nyt rikkaassa Saudi Arabiassa elämä on vapaampaa. Tietämäni mukaan Jean p. Sassonilta on ilmestynyt uudempikin kirja, joka kertoo Sultanan tyttären elämästä.

En voi olla muistuttamatta, millaisia vastoinkäymisiä naisten oikeuksien tavoittelu on julkisuudessa aiheuttanut, muistamme Salman Rushdien. Ymmärrän hyvin, miksi epäkohtiin puututaan vain vain ja jos, mutta silloinkin matalan profiilin turvin. Tässä toinen esimerkki, jonka tiedän.

Alankomaissa elokuvaohjaaja Theo Van Gogh tuli murhatuksi, (taisi olla 2005) koska hän kritisoi muslimikulttuuria.
Suurimman huomionsa hän kiinnitti naisten asemaan. Hän ohjasi juuri ennen kuolemaansa lyhytelokuvan, jonka pääasiallinen sanoma oli, että islaminuskoiset miehet pahoinpitelevät vaimojaan, niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Niin muslimivähemmistö kuin kristitytkin hermostuivat, huolimatta siitä, että elokuvan käsikirjoittaja oli musliminainen, Alankomaiden parlamentin jäsen Ayaan Hirsi Ali, luotettavaksi tiedetty henkilö.

keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Las Meninas prinsessat Helsingissä

Koitan lyhyesti kertoa, kuinka tutustuin prinsessa-aiheeseen Espanjassa. Vuoden 2007 huhtikuussa olimme autolomalla ystäväni Annen ja poikiemme kanssa Pyreneiden vuoristoseuduilla.



Paluumatkalla Barceloonaan, halusin ostaa äidilleni tuliaisen Espanjasta.
Lahjojen suhteen ostan usein hänelle patsaita, hän kun niitä kerää. Eräässä kaupungissa ihastuin kipsiveistosliikkeen ikkunassa olevaan tyttöpatsaaseen, jolla oli valtava hame ! Myyjä selvitti patsaan esittävän Las Meninasia, tiettyä prinsessafiguuria. Samalla hän esitteli kansiostaan monet maalaukset, joissa nuoret prinsessat ja neidot esiintyi prameissa puvuissaan. Tarkoitus olisi ollut maalata patsas samoilla väreillä, mitä prinsessojen vaatteissa oli maalauksissa. Ostin ikkunasta patsaan ja vakuutin myyjälle sen käyvän äidilleni hyvin valkoisenakin.

Hämmästykseni oli suuri, kun samaisena kesänä 2007 Helsingin Esplanaadin puisto oli täyttynyt hiilenmustilla Las Meninas patsailla, jotka oli lähemmäs 2 metriä korkeita. Soitin äidilleni ja pyysin häntä tulemaan katsomaan puistoon tuttuja hahmoja. Äitini oma valkoinen patsas on vain n 40 cm korkea.



Ohessa esittely silloisilta Helsingin taideviikoilta, kesällä 2007:

Las Meninas
Espanjalaisen Manolo Valdésin pronssiveistosten sarja Las Meninas valtasi Esplanadin puiston koko kesäksi. Muun muassa Pariisissa ja Düsseldorfissa yleisöä ihastuttanut näyttely oli ilmainen ja avoinna ympäri vuorokauden syyskuun 2. päivään saakka. Hovinaisia esittävät 21 veistosta nähtiin nyt ensimmäistä kertaa kokonaisuutena Pohjoismaissa.

Madridissa ja New Yorkissa työskentelevä Manolo Valdés (s. 1942) kuuluu nykytaiteen tämän hetken tärkeimpiin ja omaperäisimpiin tekijöihin. Taiteilija käyttää teoksissaan usein viittauksia taiteen mestariteoksiin.

Las Meninas -musta teossarja syntyi Diego Velázquezin kuuluisan, vuonna 1656 valmistuneen maalauksen Hovinaisia (“Las Meninas”) innoittamana. Aikanaan Velázquez toimi hovimaalarina Philipp IV:n hallintokaudella 1600-luvun Madridissa. Hän tuli tunnetuksi barokkiajan kurinalaisen hovielämän tarkkasilmäisenä tulkkina. Las Meninas henkii syvempää symboliikkaa ja inhimillisyyttä. Veistosten pronssipinnan säröt kertovat eletystä elämästä. Jokaisen katsojan kosketus jättää oman kädenjälkensä kivineitojen karheaan pintaan.

Näin sattumoisin tutustuin Espanjan viehättävään hoviin ja historiaan. Tutustuminen inoitti minut lukemaan maalausten prinsessoista kaiken saatavissa olevan tiedon. Tiedot tosin oli kirjoitettu englanniksi, mutta selvisin kääntämisestä joten kuten. Myös äitiäni sisarusten vaiheet kiinnostivat.

must valk Cirkus kollaasi

soiva kollaasi poistettu must valk Cirkuksesta 20.5.2009

torstai 14. toukokuuta 2009

Rakkauden liitto


Rhet ja Charlet

Päätin kirjoittaa muutaman sanan parisuhteesta. En niinkään omastani, vaan suhteista, jotka ovat minua lämmittäneet tai hämmästyttäneet omalla ainutlaatuisuudellaan. Erikoista on ollut se, että kaksi toistensa vastakohtaa, ovat voineet elää liitossaan suht onnellisina erilaisuudestaan huolimatta.


Mummoni Hilda ja vaarini Uno Hjalmar

Parisuhteen perusta on kahden ihmisen toisiaan kohtaan kokema lämmin tunneside. Läheisten suhteiden muodostamisen edellytys on molempien puolisoiden mahdollisuus olla itsetunnoltaan kehittyviä itsenäisiä yksilöitä, mutta johon kuuluu toisaalta ”positiivinen riippuvuus” toisesta ihmisestä.

Parisuhde perustuu kumppanin kunnioittamiselle ja arvostamiselle. Se toimii kahdella periaatteella; suhteeseen pitää mahtua sekä molempien tahto, että molempien negatiiviset ja positiiviset tunteet. Suhteen synnyttämiä tunteita pitää voida turvallisesti ilmaista.

Rakkaus ja liitto tarkoittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka mahdollistaa toisen huomioonottamisen ja joka saa molemmat osapuolet kokemaan itsensä tärkeiksi ihmisiksi.


Frida ja Diego

Runo rakastuneille;

Niitylle minä sinut veisin,
se on vaivalloisten
taipaleiden takana


Marilyn ja Klen

Niitylle minä sinut veisin,
me tulisimme perille
väsyneinä ja naarmuilla


Cleopatra ja Antonius

Niitylle minä sinut veisin,
näyttäisin kukat ja ruohot,
muuta en sanoisi kuin
Kaunis, Kaunis

Niitylle minä sinut veisin,
näyttäisin mustan lähteen

Niitylle minä sinut veisin,
katselisin siellä sinua
kuin ruohoa tai kukkia

Niitylle minä sinut veisin,
en vaatisi sinulta mitään
enkä niityltäkään

(Tommy Tabermann, Rakkauden kolme kehää)

perjantai 8. toukokuuta 2009

Hyvää Äitien päivää !

Hyvää äitienpäivää kaikille Äideille, siksi valmistuville ja myös Isoäideille. Olen kerännyt hupikuvia äideistä. Ja jonkun vitsinkin löysin menneiltä vuosilta.


Äidillä on oikeus käyttää sanan vapautta puhelimessa

Omien kokemusteni valossa vastustan käsitystä kaikkivoivasta teho- äidistä, mikä kuva on luotu palvelemaan ympäristön odotuksia. Siksipä näiden vitsien valossa koitan lajentaa naisen roolia, pois perinteisestä. Esimerkiksi lasten huono käytös tai kiroilu mielletään helposti äidin syyksi. Ei niinkään isän, vaikka isä olisi tavan lapsilleen tartuttanut. Lasten kasvatus on molempien vanhempien työtä. Olen nyttemmin mielenkiinnolla seurannut lasten kasvatusohjelmia, missä vallattomia lapsia, ja neuvottomia vanhempia auttamaan on tullut ns Super -Nanny. Voi kumpa noita Nanny-ohjelmia olisi ollut jo silloin, kun omat pojat oli pieniä. Villien poikiemme kanssa olimme joskus neuvottomia. Lasten kasvattamisesta meillä ei ollut mallia. Lapset olivat meille yhtä mystisiä olentoja, mitä konsanaan marssilaiset.

Vanhemmuus voi aika ajoin ottaa enemmän voimia, mitä se antaa. Niin äidille, kun isällekin on varattava omaa aikaa pitää kiinni ystävistään, harrastuksistaan ja muusta itselle mieluisasta, jotta voimat riittäisivät lapsen hoitamiseen.




Rakkaalla lapsella voi olla monta isää, mutta vain yksi ihana ÄITI !

Uros ja Nauris
- Töölön puistossa lapseni Juho syötti pikkulintua kahvilassa ulkona. Juho katsoi lintua ja totesi tietäväisenä. Se on " nauris". Juholta oli vielä hieman hukassa sanat ; naaras, nauris ja kauris.

Äitien kertomaa;

Äiti ja kaksi lasta olivat ruokakaupan kassajonossa. Vanhempi lapsista (n. 4-5 v.) kulki kärryn vieressä ja nuorempi (n. 2 v.) istui kärryssä tuttia imien. Vanhempi lapsista kärtti äidiltä karkkia. Äiti totesi: ”Ei osteta tänään mitään nameja.” Edelleen lapsi jatkoi kinuamista. Heidän takanaan jonossa ollut vanhempi rouva sanoi ystävällisesti: ”Pitää uskoa, jos äiti sanoo että ei.” Tähän vanhempi lapsi totesi: ”Haista sinä vittu!” ja nuorempi otti tutin suusta ja sanoi: ”Niin juttiinsa!”

Illallisvieraat viipyivät hyvin pitkään eli aamusarasteen aikaan pääsimme levolle. Aamu(päivällä) heräsimme hiljaiseen lapsen ääneen... poikamme, joka ei vielä osannut puhua, ja tyttäremme istuivat olohuoneen sohvalla yöpuvuissaan, viltti polvillaan ja katselivat meitä avoimesta makuuhuoneen ovesta. Tyttäreni sanoi pikkuveljelleen: Jos joku kysyy, kerrotaan että ne kuoli viinaan! Tämä pani ajattelemaan lasten maailmaa.

4-vuotias istui äitinsä ostoskärryssä marketin kassajonossa ja ystävystyi takana jonottavan tädin kanssa. Juttelivat niitä näitä kunnes pikkutyttö muisti äkkiä merkillisen tapauksen ja kailotti kirkkaalla äänellä: "Kun minä heräsin niin isi ja äiti voimisteli yöllä!" Kaikki kääntyivät katsomaan tulipunaista yövoimistelijaa, ja hänen lastaan. Kassajono ei koskaan aiemmin liikkunut niin piinallisen hitaasti.


Äitini on aivan mahtava !

Olimme ruokakaupan kassajonossa. Yllättäen tyttäreni nosti hameeni helmat ylös. Kun kysyin, miksi hän näin, vastasi hän: "Minä vain tarkistin, onko sulla nyt alushousut jalassa!"


Äitini on aina pitänyt hyvää huolta kunnostaan

Olimme autoajelulla. Poliisi pysäytti ja pyysi puhaltamaan. Puhallettuani poliisi totesi, että kaikki on OK. Siihen tyttäreni takapenkiltä: "Niin kyllä nyt, mutta tulepas illalla kotiin puhalluttamaan!"

lauantai 2. toukokuuta 2009

Hienoa, luvassa pelletohtoreita ja professoreja


Teatterikorkea valmis aloittamaan sirkuskoulutuksen


Jonglöööraus voi olla tulevaisuudessa teatterikorkeakoulun oppiaine. Yliopistokoulutasoinen sirkuskoulutus näyttää käynnistyvän Suomessa, uskoo Teatterikorkeakoulun rehtori Paula Tuovinen. Sirkuksen koulutuksesta ja rahoituksesta puhuttiin tiistaina Sirkus tänään–huomenna -foorumissa, jossa sirkusalan ammattilaiset tenttasivat päättäjiä.

Teatterikorkeakoululla on valmiudet sirkustaiteilijakoulutuksen pilottihankkeen aloittamiseen syksyllä 2010 yhtenä tanssitaiteen koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtona. "Teatterikorkeakoulu päättää asiasta kesäkuussa, kun se saa tiedon ensi vuoden budjettikehyksestä. Meillä on tiedossa tilat, opettajia ja opiskelijoita. Jos rahoitusta ei kuitenkaan saada viideksi vuodeksi, opetuksen aloittaminen siirtyy", Tuovinen sanoo. Suunnitelmien mukaan linja olisi kansainvälinen ja opetuskieli englanti. Pilottiohjelmaan otettaisiin kuudesta kahdeksaan opiskelijaa pääsykoevalinnalla.

Sirkuslajeja ohjelmaan tulisi kolme: ilma-akrobatia, jongleeraus ja käsillä seisomisen akrobatia. Kandidaatin opinnot kestävät kolme vuotta. Maisteriksi vaaditaan kaksi vuotta lisää, ja opintoja voisi jatkaa tohtorin tutkintoon saakka.
Alempiasteista sirkuskoulutusta annetaan nykyään Turun ammattikorkeakoulussa ja koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa. Opiskelijoita niissä on yhteensä runsaat kolmekymmentä. Nuorisosirkuksia toimii noin kolmellakymmenellä paikkakunnalla. Niissä sirkusta harrastaa kolmisen tuhatta lasta.

Sirkustaiteen asemaa parantaa se, että tänä vuonna valtion budjettiin on otettu ensimmäistä kertaa oma momentti sirkustaiteen edistämiseksi. Summa on vain 100 000 euroa, mutta kulttuuriministeri Stefan Wallin pitää sen symbolista merkitystä tärkeänä. "Nyt on tärkeää panostaa sirkustaiteen tukemiseen ja selvittää sen jälkeenjääneisyyttä", Wallin sanoi. Lauantaina vietetään Euroopan sirkuspäivää ja sitä juhlitaan koko viikon. Kolmetoista sirkusorganisaatiota järjestää tapahtumia yhdeksällä paikkakunnalla.

Lähde, HS, 14.4.2009 /HS, A A Sirpa Pääkkönen, Leif Rosas

Mustavalkoinen Cirkus

Charlie Chaplinin Kaupungin Valot elokuvassa kulkuri Charlie tutustuu rehvakkaaseen miljonääriin. Aina kun tämä on hiprakassa he ovat ylimmät ystävät Charlien kanssa. Kun koittaa krapula ja arki, miljonääri ei muista Charlieta ollenkaan. Charlie myös rakastuu sokeaan neitoon, joka myy kukkia. Nyt taustalla soi toista musaa ja albumista näet mustavalkoisia kuvia eri aikakausien sirkustaiteilijoista.